Clavia Nord Wave 2 – neljä yhden hinnalla?

Kun soitin on kerran päätetty varustaa virtuaalisen analogisynteesin lisäksi myös wavetable-tekniikalla sekä neljän operaattorin FM-koneistolla, niin totta maar se sample-maailmakin piti mukaan täräyttää. 

 

Nord Wave 2 esiteltiin 2020 NAMM-messuilla ja esille marssitettaessa se terminoi Lead 4:n kehityspolun. Tämä, ja ominaisuudet huomioiden voisi asian siis ilmaista matemaattisesti: Nord Wave 1 + Nord Lead 4 = Nord Wave 2.

Nord Wave -ykkönen oli kelpo peli, mutta sen nelioktaavinen koskettimisto ja sisäinen arkkitehtuuri tuntuivat aikoinaan hivenen rajoittuneilta. Pidin laitteesta kuitenkin paljon, joten olin innostunut testaamaan myös seuraajaa, Nord Wave 2:ta. Ensivaikutelma oli myönteinen: viiden oktaavin waterfall-koskettimisto on nasta soittaa, ja siinä on nyt myös aftertouch!

Kansilevyn hahmo näyttää hämäävästi Electro-sarjalta, sillä Leadeista tuttu vasemmalle keskittynyt säädinvalikoima on nyt levitetty soittimen keskiosaan. Muutos on tervetullut, varsinkin meille namiskaa veivaaville syntikkabassofriikeille, ja layout on sopivan väljä jopa hätäisille säädöille. Kiertosäätimissä muuten on Clavian tuttu ”jykevä” tuntu. 

Takalaidan liitäntöjen sijoittelussa on huomioitu nykyjalustat, ja meitä yksitolppaisen telineen käyttäjiä onnistaa: keskellä takalevyä ei ole mitään haittaamassa jalustalle sijoittamista. Mitään turhaa ei ole, ja dataliikenne samplensiirron ja muun suhteen tapahtuu yhden USB-portin kautta.

Toisin kuin Wave ykkösessä, Wave 2 on rakennettu neljän partin (tai layerin) arkkitehtuurille, jossa yksi Program on siis nelikerroksinen kokonaisuus. 

Nelikerroksisuus kuulostaa paljolta, mutta se on splittien puolesta rajoitettu kolmeen jakopisteeseen. Käytännössä Wave 2 on sisuksiltaan neljä erillistä syntikkaa, joiden keskinäinen balanssi säädetään etupanelin Layer Control -lohkossa. Split-kohdat on ilmaistu tuttuun tyyliin ledeillä koskettimiston yläpuolella.

Laitteessa on tilaa 400 Programille, jotka on jaettu 16 pankkiin. Pika-asetuksia varten laitteen soundit voidaan jaotella kategorioihin. Käytännössä jokainen Program on editoitavissa, onneksi, joten muistipaikkoja ei tuhraannu tehdasasetuksille.

Monipuolisten synteesimahdollisuuksien ansiosta ne tehdas-sounditkaan eivät kyllä kuulosta yhtään hassummilta, ja laitetta enemmän tonkiessa paljastuukin, että multimode-suodin on oikeasti varsin oivasti mallinnettu! Alipäästösuotimia on kolme erilaista, 12 dB oktaavia kohden suodattava, jyrkempi 24 dB:n versio sekä Moog Ladder -tyyppinen filtteri. Resonoimaton LP+HP-kaksoissuodin muistuttaa Oberheimin SEMiä, ja edellisten lisäksi valikoimaan on laitettu myös kaistanpäästö- ja ylipäästösuotimet.  

Clavia/Nordin tapaan keyboard trackingin voi kytkeä pois päältä tai sille voi valita jonkin kolmesta eri voimakkuudesta (1/3, 2/3 tai täysillä). Tähän olisin toivonut pientä joustoa, mutta Wave 2 saa anteeksi paljon suotimeen säröä tuottavan Drive-toiminnon ansiosta.

Soundin muotoiluun soittimessa on ADSR sekä suotimelle että vahvistimelle, Osc Mod AD/AR-generaattori, Programin käsittävä LFO (yksi per Program, siis) sekä erillinen LFO vibratolle. Peruskamaa, ei mitään turhaa: Clavia tekee keikkakoneita. 

 

Oskillaattorit trioksi

Virtual Analog -tilassa oskillaattoreita voi olla jopa kolme, mutta vain ”laskutavasta riippuen”, koska VA-moodeista vain kaksi viimeistä, Multi ja Super koostuvat detunettavista tupla/tripla-saha-aalloista, kanttiaalloista tai urkumaisista aalloista, ja silloinkin intervallit ovat joko erinäiset oktaavit tai kvintti. Mutta koska koneessa on neljä layeria, näistä helposti saadaan kaikenlaista kiinnostavaa.

Copy/pasten ansiosta pikaiset tuplaoskillaattoripatchit onnistuvat näppärästi huolimatta näennäisistä rajoituksista.

Myönnän, että eniten minua viehättää instrumentissa sen tapa ymmärtää sampleja. Vaikka sample input -liitäntää ei ole, Mac- ja Windows-yhteensopiva editorisofta tekee ominaisuuden käytöstä yksinkertaista ja nopeaa – ja varmatoimistakin, verrattuna moneen markkinaverrokkiin. Omien samplejen käyttö ja looppaus ei voisi olla yksinkertaisempaa, ja Clavian samplekirjastosivusto on vallan kattava. 

Yhdestä samplesta saa helposti layeroitua mielenkiintoisen transponoimalla sitä alas tai ylös ja vastaavasti ”venyttämällä” sen takaisin alkuperäiseen vireeseen: se ei kuulosta samalta kuin alkuperäinen, mutta alkuperäisen taustalla se lihottaa soundia erinomaisesti. Nasta jekku! 

Nord Wave 2:n FM-synteesi on rajoittunut 10 algoritmiin, joissa käytetään kahdesta neljään operaattoria. Eräänlainen yksinkertaistettu versio vaikkapa DX100:n tai DX21:n synteesistä siis. Mutta kyllä tälläkin ne plingplong-rhodes-wannabet voi tehdä, samoin kuten rohkeat alakerran röhinät, joista alkuperäinen DX oli tunnettu. 

Wavetabletilassa käytössä on 46 aaltomuotoa, ”luonnollisemmasta” syntikka-aaltoihin. Kannattaa kuvitella ennemmin Prophet VS:ää kuin MicroWavea soundin puolesta. 

 

Sitä sun tätä

AD/AR-generaattori vaikuttaa vain Nord Wave 2:n oskillaattorin vireeseen tai Osc Ctrl -parametriin – ehkäpä tähän on tulossa päivitysten myötä muutos? Olisi mainiota liittää vielä yksi ylimääräinen verhogeneraattori suotimeen, LFO:hon tai panorointiin. 

Vibrato-LFO:n delay on muuten suotimen keyboard track -parametrin tapaan rajoitettu: valittavana on kolme viivettä, 0,25, 1 sekä 1,5 sekuntia. Käytännössä vibratoa säädellään kuitenkin aftertouchilla tai modulaatiorullalla, joten sinänsä viiveajoilla ei ole merkitystä, mutta olisihan se tietty mukavaa saada 10 sekunnin viivekin LFO:lle.

Mutta sitten, siinä missä jotkut parametrit ovat rajoitetumpia, Wave 2 päsäyttää tylyt lyttyyn Morph-osiollaan. Morph voi vaikuttaa mihin tahansa parametriin (lähtöarvo › kohdearvo) kosketusvoimakkuuden, modulaatiorullan, pedaalin tai aftertouchin kautta. Ja koska käytännössä jokainen parametri voi olla morphattavissa, soundin tekemisestä tuleekin melkoinen reissu sisäavaruuteen. Ja koska morphaustoiminto voidaan ulottaa jopa arpeggiaattoriin sekä efekteihin, jälki on komeaa. Olin todella vakuuttunut parin samplekokeilun tuloksista. Mainstage-systeemini saattaa karsiutua jossakin vaiheessa…

Arpeggiaattorissa ei sinällään ole mitään tavallisuudesta poikkeavaa, mutta Gate-toiminto luo eräänlaisen rytmisen silppuriefektin (tai varhaisista trancebiiseistä tutun takataa-takataa-choppauksen). Toiminnon käyttö on nopeaa ja yksinkertaista, ja synkattuna masterkelloon se toimii livenä muitta mutkitta.

Signaalitien kruunaava efektiosasto on jokaiselle Layer-osalle perus MultiFX+EQ+Delay+Reverb-ketju, joista ensinmainittu voi olla Tremolo, Autopan, Ring Mod, Phase, Chorus, Ensemble tai Vibe. Reverbin katedraalimoodi on juhlava, muuten! Eläväinen tilaefekti ja varsin kelvollinen laadultaan. Program sisältää siis neljä edellämainittua efektiketjua. Eipä siis ihme, miksi jotkut tehdassoundit olivat ISOJA.

Nord Wave 2 on kaikin puolin pätevä peli, ja mainituista rajoituksista huolimatta sen soundi on pienellä vaivalla mahtava. Soitin pääseekin parhaiten kukkaan osaavissa käsissä – onneksi sen käyttö onkin yksinkertaista!

 

 

Nord Wave 2

Syntetisoija

• 48 äänen polyfonia
• neliosaisesti multitimbraali
• neljä eri synteesikoneistoa: Virtual Analog, Wavetable, FM sekä Sample Player
• viiden oktaavin ns. waterfall-koskettimisto, tunnistaa soittovoimakkuuden sekä jälkipainon
• kattavat muokkaustoiminnot
• sisäinen efektiprosessori
• arpeggio-automatiikka
• balansoimaton stereolähtö, kuulokeliitäntä
• sustain- ja kontrollipedaalin liitännät
• USB 2.0
• Midi In & Out
• hintaluokka noin 2600 euroa

Lisätiedot: F-Musiikki

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2020. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  

 Jos pidät näitä juttuja hyödyllisinä tai viihdyttävinä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena. 

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

 

05.02.2022
|
Petri Alanko
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy