Nayteikkuna

DPA 2028 – tanskalainen design kuulostaa hyvältä

Kokonaan uuteen kapselimalliin perustuva 2028 tuo kuutisen vuotta sitten esitellyn DPA d:facto -solistimikrofonin rinnalle edullisemman vaihtoehdon.

 

 

Kapselin ohella uutta on myös sen kiinnitys mikrofonin runkoon sekä kapselia ympäröivän suojaverkon rakenne. Ensin mainittu eliminoi pätevästi runko- ja käsittelyääniä, jälkimmäinen hajottaa tehokkaasti klusiilien (os. plosiivi) tuottamia ilmavirtauksia kiusallisten popsahdusten ja puhahdusten estämiseksi.

Suuntakuvioltaan 2028 on superhertta, mikä usein korreloi vahvaan proximity-efektiin. Ilmiö ei kuitenkaan ole nyt erityisen alleviivaava – 2028 kyllä korostaa matalia taajuuksia lähietäisyydeltä, mutta maltillisen hallitusti. Elämää muhkeampaa syväbassoa se ei solistille loihdi. Osittain tämä juontunee kapselin sijoituksesta hieman taaemmas suojaverkon etuosaan nähden, jolloin aivan kalvotuntumaan ei ole fyysisesti mahdollista edes päästä. Ja osittain asiaan vaikuttaa mikrofonin kiinteästi päälle kytketty bassovaimennin, jonka nimellinen rajataajuus on 80 hertsiä. 

DPA ilmoittaa 2028:n käyttökelpoiseksi toistoalueeksi 20 – 20 000 Hz tyypillisellä käyttötäisyydellä. Kun etäisyys äänilähteeseen on 12 senttimetriä, toistokaista kaventuu hitusen, mutta tasaantuu samalla lähes tulkoon viivasuoraksi (100 – 16 000 Hz, +/-2 dB).

Näillä spekseillä vokalistin äänen vangitseminen sujuu käyttökokeessa todennetun testialton ja semibasson lisäksi varmasti myös pesunkestävistä kantristaroista alkaen ja koloratuurisopraanoihin asti. 

Laulukäytön lisäksi 2028:lla on taipumuksia myös erinomaiseksi yleismikrofoniksi esimerkiksi kaikenlaisten akustisten soitinten tallennuksessa. Tarpeen vaatiessa erittäin kovaäänistenkin sellaisten, sillä äänenpaineen sietorajaksi mikrofonille ilmoitetaan 160 dB (SPL) ennen klippausta. 

Monikäyttöisyyttä tuo sekin, että DPA 2028:n irrotettava kapseliosa voidaan liittää Lectrosonicsin, Sennheiserin, Shuren tai Sonyn langattomiin lähetinrunkoihin.

 

Sukulaisuus kuuluu

Tasaisuus on DPA 2028:n valtti: vasteessa ei ole jyrkkiä kuoppia eikä teräviä nyppylöitä, vaimennus sivulle ja taakse toteutuu sekin hallitusti koko äänialueella. Etäisyys äänilähteestä ei myöskään muuta soundia niin äkkiväärästi kuin solistimikrofoneilla toisinaan on tapana. Niinpä soundi kuulostaa levolliselta vaikka artisti ottaisi vähän etäisyyttä tai kääntelisi hieman mikrofonia. 

Eikä 2028:n kautta puske kuuluviin räikeästi värittynyttä vuotoakaan – se mikä taustalta kuuluu, kuuluu miellyttävällä tavalla neutraalina, eikä miksausta häiritsevinä piikkeinä.

Jos esitystilanne kaipaa ekstra-ryytejä basson syventämiseen tai preesensalueen terävöittämiseen, eq on toimiva ratkaisu sillä 2028 ei kärsi vähäverisyydestä kummallakaan alueella. Sen oma soundi nyt vain on hienostuneella ja hienolla tavalla värittymätön, eikä siinä ole niitä tyypillisiä valmiita korostuksia jotka leimallisesti liitetään solistimallien oletusarvoihin. DPA antaa tässä ratkaisuvallan miksaajalle. Tämä on kyllä kannatettava lin-jaus nykymaailmassa, jossa ensinnäkin PA-laitteistojen laatutaso riittää tuomaan esiin finessit myös soundipuolella ja toisaalta miksereiden ominaisuudet mahdollistavat hyvinkin täsmällisen ja hienovaraisen muokkauksen tarvittaessa. 

 

DPA 2028

Solistimikrofoni

• toimintaperiaatteeltaan painegradienttimikrofoni
• pysyvästi polarisoitu kondensaattorikapseli
• suuntakuvio superhertta
• toimii 48 voltin phantom-virralla (+/- 4 V)
• nimellinen lähtöimpedanssi on 150 ohmia
• dynamiikka-alue 117 dB
• itseiskohina 22 dB(A)
• harmoninen särö < 1% @139 dB SPL
• maksimiäänenpaineen kesto 160 dB SPL
• paino 286 grammaa
• mitat: 188 mm (pit.) ja 48 mm (paks.)
• hintaluokka noin 550 euroa
 

Lisätiedot: Intersonic Suomi

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2019. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 

03.10.2020
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy