Electro-Harmonix Epitome – yksi kertaa kolme on enemmän

|
Image

Valitaan kolme erillistä, jo paikkansa lunastanutta laitetta, pakataan ne yhteiseen rasiaan ja tarjoillaan sellaisenaan. Saadaan aikaan efektilaite, jolla voi tuottaa perussoundiston lisäksi melko hämmentäviäkin soundimaisemia.

Laitetestiä aloitettaessa ei pitäisi olla minkäänlaisia ennakko-odotuksia tai -käsityksiä kokeiltavasta vehkeestä, mutta olin hiukan aikaisemmin todistanut lähietäisyydeltä miten Electro-Harmonixin kokenut esittelijä Felipe Sosa demonstroi Epitome-multiefektin ominaisuuksia. Niinpä oli kiinnostavaa päästä kokeilemaan, onko kivojen soundien tuottaminen pedaalilla yhtä helppoa kuin se laitteen ominaisuudet perin pohjin tuntevan asiantuntijan käsittelyssä vaikutti olevan.
Toinen syy Epitomen tuttuuteen on se, että laite sisältää kolme EHX:n erillisinä pedaaleina aikaisemmin julkistamaa efektiä, täsmälleen alkuperäisten säätimien kera. Tukeva metallikotelo vie nyt huomattavasti vähemmän tilaa kuin kolme pientä rasiaa ja kokonaisuus toimii yhdellä virtalähteellä, joka toimitetaan mukana.
Tanakan metallikotelon kumitassut eivät ole kovinkaan tiukasti alustaan tarttuvat, eikä virtalähteen liitintä ole tuettu tai upotettu runkoon, mutta nämä ovat vain pieniä moitteen kohteita.

Runsasta retroilua

Varsinainen veteraani kolmen efektin joukossa on Electric Mistress -chorus/flanger, nyt stereona. Varhaiset versiot EHX esitteli jo yli 40 vuotta sitten. Tämä on juuri se paljon kuultu 1970- ja 80-lukujen klassikkolevytysten mauste – tuohon aikaanhan samanlaista laitetta ei juurikaan muilta valmistajilta ollut, esimerkiksi Bossin ensimmäinen chorus ilmestyi -76 ja flanger -81.
Electric Mistressin modulaatiot soivat retrohenkisen rehevästi, joskin säätimistä voi annostella ainoastaan efektin voimakkuutta ja modulaation nopeutta. Moderneimmat alan laitteet – kuten EHX:n omat Polychorus ja Flanger Hoax – tarjovat huomattavasti enemmän hienosäädön varaa.

Kaikuu vaikka äärettömyyteen

Kitaravahvistimen jousikaiku on melkein kaikilla päällä ainakin jonkin verran, mutta Epitomen Holy Grail Plus’in Spring tarjoaa sille vakavasti otettavan kilpailijan – simulaatio on niin aidon kuuloinen, että melkein voi kuulla jousien väpättävän tankissa.
Huonekaiku Room on melko nopea eikä tilan kokoa voi säätää – AMT lisää ainoastaan kaiun suhdetta signaaliin – kun taas tilakaiku Hall antaa äänikuvan verraten isosta hallista. Sävyn tai kaiun syttymisen ja häviämisen säätövaraa ei näissä ole. Käyttökelpoisia nämä silti ovat.
Kokeilunhaluiselle käyttäjälle Flerb tarjoilee erilaisen kaiutuksen, jossa kaiussa soi pikahöystö flangerin kera.
Onhan Epitomessa yksi uusikin ominaisuus, jota yksittäisillä laitteilla ei saa aikaiseksi: Holy Grailin Shimmer-painike vaihtaa efektien järjestyksen siirtämällä kaiun modulaation eteen, jolloin kaikusignaalia voidaan höystää, jopa stereona.
Shimmer yhdessä Flerbin kanssa antaa tarpeellisen lisäominaisuuden: kaiku muuttuu viive-efektiksi, jonka toistoissa kuullaan miellyttävän analoginen soinnin hiipuminen. Kun tähän vielä kytketään Micro POGin yläoktaavit, viiveissä soi jänniä hiipuvia ja yhä nousevia kaikuja – ja kun alaoktaavikin on mukana, kuulostaa kuin äänessä olisi joukko soittajia.
Shimmer-tilassa hallikaiun AMT:n veivaaminen ääriasentoon jättää kaiutukset soimaan loputtomasti. Tämän sammuttaminen vaatii joko kaiun polkemista pois päältä, jolloin uuden käynnistämiseksi on efekti polkaistava taas päälle tai tarvitaan käsisäätöä kaiun taltuttamiseksi. EHX ei ole lisännyt Epitomeen mahdollisuutta ulkoisen kytkimen tai ekspressiopedaalin käyttöön.

Lisää matalaa ja korkeaa

Micro POG tarjoaa polyfonisen mahdollisuuden miksata alkuperäiseen signaaliin oktaavia ylä- ja/tai alapuolelta. Matalan oktaavin lisääminen ei tee kitaristista basistia, koska pudotettu signaali ei kuulosta ehdalta bassolta, mutta sillä voi jämäköittää säröriffejä tai imitoida pehmeää jazzillista melodialinjan tuplausta.
Yläoktaavi puolestaan tuo mukaan 12-kielisen kitaran soinnin jäljittelyä, tosin ylimpien kielien kanssa sointi menee sen kanssa mandoliinin kimeälle alueelle. Molempien oktaavien kanssa sointi onkin jo muhkea jättiläinen ja kytkemällä vielä päälle Electric Mistress saadaan urkumaisia monen äänikerran ulottuvuuksia.

Yhteenvetona

Epitome on selvästikin tarkoitettu keikkakäyttöön, jolloin säätöjä ei tehdä biisien aikana. Säätövarojen puitteissa saadaan koko joukko tuttuja ja käyttökelpoisia soundeja, mutta ihan pienien hienosäätöjen mahdollisuuksia ei ole.
Kaikki Epitomen kolme efektiä on ostettavissa erikseen, jolloin niiden hinnaksi tulee yli 400 euroa, kun taas Epitome maksaa noin 340 e. EHX ei siis ole lähtenyt linjalle osta-kolme-maksa-kaksi, vaan kolmen yhdistelmä on melko arvokas. Mutta valmistajan efektit tunnetaan kestävyydestään ja tämäkin pedaali voi palvella käyttäjäänsä koko tämän aktiiviuran ajan. Paketin kaksi yleiskäyttöisintä osiota, Stereo Electric Mistress ja Holy Grail Plus, voi kuitenkin hankkia halvemmalla hinnalla erillislaitteina.

Plussat
+ asialliset soundit, varsinkin jousikaiku ja mehevät chorus/flanger
+ efektien yhdistelmillä saa yllättäviä tuloksia

Miinukset
- vähän hienosäätövaraa

Electro-Harmonix Epitome

Kolme laitetta yhdistävä multiefekti
• omat säädöt kullakin efektiosiolla
• stereotulo, stereolähtö
Stereo Electric Mistress
• chorus/flanger
Holy Grail Plus -kaiku
• neljä erilaista kaikua
Micro POG -oktaaveri
• polyfoninen oktaaveri ala- ja yläoktaaveille

Hintaluokka 340 e

Lisätiedot: Uraltone
 

Laitekuva: Tommi Posa / Riffi