Sitten kun huone on akustoitu mahdollisimman otolliseksi audiotyöhön ja kalusto sijoitettu ihanteellisesti, on sopiva aika virittää kuuntelua vielä sähköisesti.
Nykyaikainen tuotantotapa rassaa alan konventioita. Työtä tehdään usein paikoissa, joita ei ole alkujaan suunniteltu studioiksi. Kalustonkin kokoaa toimintakuntoon henkilö, jolla ei ole akustiikkaan välttämättä kovinkaan syvällistä kosketusta, vaikka soundikorva riittäisikin hittien tekoon. Arkimaailmassa joutuu myös tottumaan kompromisseihin ja annettuihin raameihin – huoneiden mittoja ei ehkä voi muuttaa, ja joku toinen käyttää samaa tilaa johonkin muuhun tarkoitukseen.
Kun ympäröivät puitteet ja laitteiden asemointi on kuitenkin ensin huoliteltu niin pitkälle kuin mahdollista, voidaan työpisteen toimivuutta kohentaa edelleen virittämällä kaiutinten toistokäyttäytyminen sähköisesti. Tätä päämäärää palvee Sonar-worksin Reference 4 Studio Edition, mittamikrofonin ja ohjelmiston muodostama pari.
Reference 4 -ohjelmaa voi käyttää myös jollakin toisella mikrofonilla, kunhan sen valmistaja tarjoaa standardin mukaiset kalibrointitiedot, jotka voidaan imaista ohjelmiston sisään. Käytännössä kyseisen datan löytää vain varta vasten mittauskäyttöön suunniteltujen mikrofonien valmistajilta, mikrofonin sarjanumeron perusteella yksilöitynä. Huippuluokan studiomikrofonitkaan eivät siis käy tähän tarkoitukseen automaattisesti, vaikka niiden taajuusvaste olisi miten imarteleva tahansa.
Muita erikoisvarusteita ei tarvita, mittamikrofoni kytketään käytössä olevaan interfaceen, joka toki saa olla mieluusti mahdollisimman laadukas. Phantom-syöttö on minimiehto.
Automatiikka ohjaa prosessia
Reference 4:n käyttö on äärimmäisen helppoa ja ohjelma opastaa läpi jokaisen työvaiheen. Näin täytyykin olla, sillä käyttäjä on mitä todennäköisimmin mittaustoiminnan vinkkelistä amatööri. Lisäksi tarvetta mittaukselle on vain silloin, kun kuuntelu pystytetään uuteen paikkaan tai vanhaan paikkaan vaihdetaan uudet vehkeet. Mittaajalle ei siis myöskään muodostu minkäänlaista rutiinia, jonka varassa sinänsä yksinkertainen mutta monipolvinen operaatio luontuisi selkäydinohjauksella.
Koko proseduuri vie noin 15 minuuttia ja polku on yksisuuntainen. Aina aloitetaan alusta varmistamalla kytkennät ja signaalitasot, mittaamalla kaiutinten keskinäiset etäisyydet ja luotaamalla kuuntelupisteen sijainti. Tämä varmistaa mittauksen oikeellisuutta, mutta kääntöpuolena on tietty kankeus – jos haluaisi tehdä vertailun vuoksi esimerkiksi useita mittauksia tismalleen samalla perussetillä mutta niin, että vetäisi vaikka välillä verhot seinien peitoksi tai sijoittaisi tietokoneen näytön eri tavalla, pitää jokainen mittauskerta aloittaa aivan alusta asti. Se hidastaa jonkin verran kokeilua, mutta varmistaa toisaalta, että tulokset pysyvät vertailukelpoisina.
Tällainen kokeileva tutkimus on suositeltavaa erityisesti silloin, kun työympäristö sallii kaiutinten ja kuuntelupisteen sijoittelun useammalla eri tavalla. Testijakson aikana purin ja kokosin oman työpisteeni useampaan kertaan nähdäkseni mistä löytyy kultainen leikkaus, jossa kaiutinten keskinäinen etäisyys muodostaa työn kannalta mahdollisimman laajan kuuntelualueen ja toisaalta niiden etäisyys huoneen seinistä on vielä tarpeeksi suuri haitallisten heijastusten välttämiseksi.
Tällainen mittailu ei ole Reference 4:n varsinainen päätavoite, mutta se antaa siihen mahdollisuuden. Ohjelman opastamana löytyikin sellainen sijoittelu, joka tarkkaamon fyysisen kaluston uusimisen jälkeen on työergonomian kannalta toimiva ja tuottaa itsessään mahdollisimman vähän sähköisen korjailun tarvetta.
Check, check… ensin varmistetaan että pelit ja vehkeet ovat kunnossa.
Reference 4 taluttaa mittaajan askel askeelta eri vaiheiden läpi.
Sonarworks luotaa kaiutinten keskinäisen etäisyyden naksuilla ja moikauksilla, joita kuunnellaan ensin mikki vasemman kaiuttimen edessä, sitten oikean.
Kaiutinten paikat ja kuuntelualue on nyt hahmotettu ja jos ohjelman ehdottamat dimensiot ovat oikein, voidaan jatkaa varsinaiseen toiston mittaamiseen.
Reference 4 mittaa kuuntelualueen 24 eri kohdasta. Pienet vihreät pallot ovat jo mitattuja kohtia, sininen ympyrä opastaa seuraavaan mittauspisteeseen. Periaatteessa mikkiä voi siirtää ihan käsivarallakain, itse liu’uttelin telinettä lattiaa pitkin, jotta mikki pysyisi varmemmin samalla korkeudella joka pisteessä. Mikkitelineen varpaisiin pujotetut villasukat tekivät liikuttelusta sujuvampaa.
Suoraksi, kenoon tai mutkalle
Sonarworks Reference 4 antaa verraten laajat vapaudet hienosäätää sähköistä muokkausta. Tavoitteena voi olla vaakasuora vaste tai jokin ennalta ohjelmoitu käyrä, jolla jäljitellään esimerkiksi erästä kuulua valkokartioista japanilaiskaiutinta, tyypillisiä keskiluokan hifi-kaiuttimia, studiotason kuulokkeita ja niin pois päin.
Näiden lisäksi voi tarttua itse säätimiin ja kallistaa vastetta hillitysti kenoon. Ja koska bassolle on erikseen oma säätimensä, voi käyrän vääntää maltillisesti mutkalle kumpaan suuntaan tahansa.
Mittausten keskiarvot on laskettu ja käyrät piirretty. Punainen viiva ilmaisee korjauksella tavoiteltavaa vastetta, josta on tässä kuvassa kokeeksi vaimennettu bassoja.
Prosessin toimintatapojakin on useampia ja valinta vaikuttaa samanaikaisesti DSP-prosessorin kuormitukseen, latenssiin ja signaalin vaihelineaarisuuteen. Yhtä ja oikeaa ei ole, vaan säätimelle haetaan sopivaa kompromissiä tilanteen mukaan.
Reference 4 voidaan ottaa käyttöön tietokoneen systeemi-tasolla, jolloin se vaikuttaa päällä ollessaan kaikkeen kuunneltavaan audioon. Tai sitten prosessi voidaan tuoda plugina DAW-ohjelmiston sisälle. Silloin on tosin muistettava reitittää signaalit niin, että plugi muokkaa ainostaan tarkkaamokuunteluun tulevaa signaalia ja varsinainen miksaus ohjautuu muokkaamattomana masterointiin. Jos tällainen reititys ei DAW-ohjelmassa onnistu, miksataan ensin Reference 4:n vaikutuksen alaisena ja kytketään sitten muokkaus pois päältä renderöinnin ajaksi.
Selvä peli!
Reference 4:n käyttö sujui helposti ja ongelmitta MacBook Prossa (MacOs High Sierra), joskin ohjelma piti erikseen rekisteröidä yhteen kertaan systeemitasoa ja Reasonia varten, ja vielä erikseen GarageBandin käyttöön.
Kaiutintoiston ohella Reference 4 -ohjelmaa voi käyttää kuulokekuuntelun muokkaukseen ja Sonarworks on tallentanut ohjelmaan valmiiksi varsin mittavan määrän eri valmistajien kuulokemallien vasteita referensseiksi. Tätä käyttötapaa en tässä yhteydessä kokeillut.
Tuloksia arvioitaessa on huomioitava, että testihuone on alunperin suunniteltu tarkkaamoksi ja asianmukaisesti akustoitu. Se ei tarjoa siten kaikkein haasteellisinta ympäristöä ohjelman korjaustoimille, mutta kaiutinten tahallisesti epäedullisella koesijoituksella syntyi kyllä sen verran rajujakin kuoppia ja korostumia vasteeseen, että Reference 4 joutui työstämään signaalia ihan tosissaan.
Tehtävästään se suoriutui erinomaisesti – vaikutuksen kuulee oleellisina muutoksina yleissoinnissa, mutta prosessi ei tuntunut aiheuttavan ylimääräisiä lieveilmiöitä tai ikäviä sivuvaikutuksia. Sointi oli siisti ja sivistynyt ja sävyt säilyivät luonnollisina.
Muiden kaiutinten jäljittely oli mielenkiintoista ja avartavaakin, mutta merkittävin hyöty lienee silti ohjelman kyky paikata kuuntelun puutteita. Oman vakiopajan virityksen ohessa Reference 4 olisi varmasti loistava työkalu myös reissaavaan äänittäjän pakkiin. Jos päivän konttori on tänään klubin takahuoneessa ja ensi viikolla kulttuurikeskuksen pukuhuoneessa, niin kummassakin miljöössä tällainen pätevä tapa kohentaa kuuntelun luotettavuutta olisi kyllä tervetullut.
Sonarworks Reference 4 Studio Edition
• toimii AAX Native-, AU-, RTAS- sekä VST-formaateissa
• mittaa ja korjaa kaiutinkuuntelun puutteita
• jäljittelee erilaisia kaiuttimia ja kuulokkeita
• sisältää ohjelman sekä mittamikrofonin
• hintaluokka < 300 euroa
Lisätiedot: Nordic Audio Distribution
•••
Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2018. Vastaavan tyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa. Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.
