Nayteikkuna

Sound Devices MixPre6 – irti tietokoneesta!

Ei kenttätallennin vaan SD-kortille tallentava digitaalinen moniraituri.

 

Elokuvaäänittäjien arvostama Sound Devices lähestyy nyt uutta käyttäjäkunta, muusikoita. Vaikka MixPre6 muistuttaa kenttätallenninta, sen 12 raitaa ja toiminnot on suunniteltu juuri musiikin tekemiseen.

 

 

Valmistajan mainoslauseessa kehotetaan unohtamaan tietokone ja tukeutumaan vain MixPre6:n resursseihin, mutta kyllä tietokoneen merkitys silti tunnetaan ja tunnustetaan. MixPre6 voi nimittäin palvella myös USB-äänikorttina, jonka kautta saa vietyä tietokoneelle kahdeksan kanavaa ja tuotua ulos neljä. Stereofonisen päälähdön lisäksi sen kuulokevahvistinta voi samalla käyttää luurimonitorointiin. 

Laitteen resurssit riittävät 96 kHz:n näytetaajuudella toimimiseen ja koodauskin on 24-bittistä. Sisäiselle SD-kortille saa samanaikaisesti tallennettua kuusi raitaa ja tulosignaaleiden reititys on joustavaa. Minkä tahansa kuudesta tulosta saa ohjattua mille tahansa tallentimen raidalle.

Oman pienoismikserin kanavat on ryhmitelty kolmeen neljän kanavan nippuun, joita selataan pikkuruiselta kosketusnäytöltä. Sekä oikean kanavapaketin että kanavakohtaisten säätöjen valinta näytöltä vaatii keskittymistä ja tarkkaa sormea, mutta kyllä asian saa haltuun verraten nopeasti. 

Pääsääntö on, että kanava kutsutaan näyttöön etulaidan voimakkuudensäätimen painalluksella, sen jälkeen valitaan parametri kosketusnäytöltä ja säädetään sen arvoa oikeaan päätyyn sijoitetulla kuulokekuuntelun volume-säätimellä. 

Oma jujunsa liittyy volume-säätimiin, jotka vuoron perään palvelevat eri kanavanippuja. Digimiksereistä tuttuja moottoreita ei niissä ole, joten säätimen fyysinen asento ei vastaa aiemmin asetettua arvoa enää siinä vaiheessa, kun siirrytään uuden kanavanipun kimppuun. Siksipä täytyykin joka kanavan kohdalla kääntää säädintä valistuneen arvauksen perusteella johonkin suuntaan ja kun säätimen asento stemmaa muistissa olevan arvon kanssa, potikan värikoodi vihjaa asiasta.

Hierarkia on verraten matala, päävalikossa on kolme eri näytön sivua alisivuineen ja kanavakohtaisia asetuksia varten kaksi. Päänäyttö eli koti löytyy mökkisymbolin alta ja sitä täppäämällä palataan aina signaalitasojen mittarointiin, jonka ohessa näkyvillä on projektin nimi ja aikakoodin lukema.

 

MixPren liitännät on sijoitettu laitteen päätyihin.

 

Kenttätallentimilta periytyvä muotoilu on samanaikaisesti käytännöllinen ja hankala, miltä kantilta asiaa nyt sitten katsoo. Pieni laite mahtuu kyllä kätevästi kapsäkkiin ja sen jokaisesa nurkassa on jämäkät kiinnityspaikat olkahihnalle tai kiinnitystremmeille, mutta kun liitännät on sijoitettu kotelon päätyihin, niin useamman kanavan tallennuksessa johtojen kanssa onkin helposti helisemässä. Semminkin, kun yhtä lukuunottamatta hallintanäppäimet ja näyttö ovat yhdellä kapealla syrjällä, jonka vastakkaisella puolella laitteen rungossa on paristo/akkukotelon kupera kansi. Vaikka valmistaja onkin muotoillut kanteen jonkinlaiset tassut, on kapoinen laite kovin kiikkerä. Tallentimen asemointi pöydälle tai casen nurkalle järkevään käyttöasentoon oli haasteellista, mutta pätevä ratkaisu löytyi tallentimen pohjasta – kamerajalustaan sopiva uppokierre. Tukevaan järjestelmäkameralle tarkoitettuun kolmijalkaan kiinnitettynä tallennin siirtyi työhuoneella paikasta toiseen näppärästi ja sen sai aina sopivalle korkeudelle ja ihanteelliseen kulmaan. 

Sound Devices valmistaa myös PIX-base-nimistä, samaiseen uppokierteeseen ruuvattavaa pöytäjalustaa, jossa on niin ikään kallistuskulman ja korkeuden säädöt, vain hieman toisenlaisella mekaniikalla toteutettuina. 

 

Työkaluilla ei prameilla, mutta ne toimivat

Signaalitasojen tarkkailuun MixPre6:n näytön pylväsmittarit ovat yllättävänkin tehokas ja selkeä konsti, vaikka näyttö pieni onkin. Lisäksi volumesäätimien tyvissä olevat valorenkaat kertovat aina kulloinkin valittuna olevan kanavannipun tasot todella selkeästi.

Muitakin apuja muusikolle on varattu. Testisignaaligeneraattoria ei välttämättä alvariinsa tarvitse, mutta metronomin tikutukselle on useinkin tilausta. MixPre6:ssa naksutuksen saa kuulumaan soiton ohessa semmoisenaan, tai sitten sen voi tallentaa valitsemalleen raidalle, jolloin se kulkee projektin mukana myös silloin, kun tiedosto siirretään tietokoneelle. 

Vanha kunnon punch in/out -on sekin mukana, joko rec-näppäimellä manuaalisesti lennossa liipaistavana versiona tai cue-merkeillä kohdennettuna automaationa. Ei vaihtoehtoisia ottoja eikä virtuaaliraitoja vaan ihka oikea ja umpirehellinen punch. Osui ja upposi.

Äänenmuokkaukseen on myös muutama tarkoin valittu työkalu. Kanavakohtaista bassoleikkuria ei ole pakko käyttää, mutta jos se on tarpeen, niin rajataajuuden pääsee asettamaan 40 Hz:n porrastuksella alimman vaihtoehdon ollessa 40 Hz ja ylimmän 160 Hz.

Dynamiikan kaitsentaan on tarjolla systeemitasolla päälle tai pois kytkettävä limitteristö, joka automaattisesti hillitsee tasoja kaikissa eri signaalipolun pisteissä analogituloista lähtöihin saakka. Tämä on ”ota kaikki tai ei mitään” diili, mutta onneksi erittäin toimiva sellainen. Kyllähän ne törkeästi yliohjatut signaalit melko lailla muusiksi menevät, mutta rumaa säröä ei laitteella hevin saa tuotettua. Satunnaiset piikit eivät juuri hallaa tee, ja kevyt nojailu limitteriä vasten kuulostaa jopa ihan musikaaliselta.

Ekvalisointeja ei kanaviin ole tarjolla, lukuun ottamatta Air-efektiä, joka on tarkoitettu lauluraidan raikastimeksi. Manuaalin mukaan kyseessä on ekvalisoinnin ja dynamiikan muokkauksen yhteiskuvio, joka sopii erityisesti modernin laulusoundin tuottamiseen. Kokeilun mukaan Airia voi käyttää rumpujen overheadiin tai kitararaitaan ihan yhtä hyvin ja se saattaa toimia vallan mainiosti siinäkin.

Air on kuitenkin käytettävissä vain yhdelle kanavalle kerrallaan ja jos tarvetta on useammalla, niin sitten lähderaita ja efekti pitää summata vapaalle raidalle, jonka jälkeen Airin voi kytkeä seuraavalle ilmastoitavalle kanavalle.

Kaiku löytyy sekin, joskin tämä resursseja nielevä prosessi on rajattu toimintaan vain alle 96 kHz:n näytetaajudella. Kaiul-le on kolme eri perusmuotoa, hall, plate ja room, ja kussakin kaikutyypissä voi säätää esiviivettä ja kaiun pituutta sekä korkeiden taajuuksien vaimentumista. 

Jos projekti vaatii useampaa kaikua, on tässäkin kohden käytettävä Airin tapaan bouncea, joka renderöi kaiun nippuun valitun raidan kanssa.

 

Tusina raitaa on lopulta paljon

Sound Devices on saanut pieneen koteloon mahtumaan paljon toimintoja ja liitäntöjä. Silti MixPre6 on kaikin puolin jämerä ja luotettavan oloinen aina Neutrikin XLR-komboista ja kunnollisilla muttereilla koteloon lukituista minijakeista potentiometrien täsmälliseen tuntumaan asti.

Näyttö on selkeä, menu järjestelty loogisesti ja navigointi mutkatonta.

Myös audiolaadun suhteen pelataan nyt ammattilaissarjassa. Jos äänilähde on kunnossa, ja mikrofonit asiallisia, niin osaava äänittäjä tekee MixPre6:lla tarvittaessa täysin valmista äänitysjälkeä ja vähintään demotasoisen miksauksenkin. Aineiston keruuseen tai reissaavan muusikon ideointiin tälläinen kompakti moniraituri olisi myös omiaan. Ovathan ne mobiililaitteiden applikaatiot tietysti eteviä, ja monesti visuaalisesti riemastuttavia, mutta nyt puhutaan kuitenkin ihan eri kaliiperin tallentimesta. Oikeasta studioraiturista pienoiskoossa.

 

Sound Devices MixPre6M

Digitaalinen moniraituri

• 12 raitaa
• kuuden raidan äänitys samanaikaisesti
• tallennusväline SD-kortti
• korkein näytetaajuus 96 kHz
• 24-bittinen koodaus
• neljä mikrofoni/linjakanavaa
• analoginen aux-tulo: mikrofoni / stereo-linja
• analoginen stereolähtö
• kuulokeliitäntä
• USB-liitäntä
• hintaluokka < 1200 e

Lisätiedot: Noretron Broadcast

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 5/2018. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 

28.12.2019
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy