Nayteikkuna

Zildjian K Sweet – makeaa mahan täydeltä

Teksti: Tommi Saarela

 

Zildjian on julkaissut hienostuneen symbaalimalliston rumpaleille, jotka haluavat herrasmiehinä ottaa huomioon yleisön ja soittajatoverien korvat
– periaatteella ”vähemmän melua, enemmän sävyjä”.

 

Zildjianin A-sarjassa ohuita Sweet-peltejä on aiemmin tavattu jokunen, ja tänä vuonna myös valmistajan arvokkaampi K-sarja sai nipun vastaavia. Uusi K Sweet -mallisto sisältää tätä kirjoitettaessa kymmenkunta keskimääräistä kookkaampaa mutta ohuempaa symbaalia, jotka valmistaja on suunnitellut täyttämään K-sarjan aiempia soinnillisia aukkoja.

 

K-sarjan sävypalettia tummaan, herkkään ja hienostuneeseen suuntaan laajentavan K Sweet -malliston tunnistaa ulkoisesti K-sarjan perinteisestä taontajäljestä sekä hienojakoisesta sorvauksesta. Näihin pelteihin saattaa rakastua ensisilmäyksellä – ainakin jos on perso ”makealle”.

 

Ohutta ja paksumpaa

Rumpumaailman trendivirtauksissa hi-hatit ovat olleet viime vuosina jälleen kasvusuunnassa. 16- ja jopa 17-tuumaisten haikkojen yleistyessä on selvää, että ”15 on uusi 14”. Zildjian ui virrassa mukana, joten pienin K Sweet -haikka oli alunperin 15-tuumainen. Tuumaa kookkaampikin löytyy, ja tämän jutun verkkojulkaisun aikoihin saatavilla on jo sitten 14-tuumainenkin lautaspari.

K Sweetin haitsut ovat tarkasti punnittu yhdistelmä varsin ohutta yläpeltiä ja selvästi ylipainoista alapeltiä. Kuvut ovat sorvaamattomat.

Kokeilussa oli hi-hat-kaksikon pienempi malli, josta lähtee nupilla matala, siisti ja kiinteä napse, ja kapulan varrella symbaaliparin reunaan kompatessa sointi rikastuu, kirkastuu ja levenee.

Paksun ja yksinään kirkkaasti soivan alapellin ansiosta polkaisuääni on mukavasti erottuva, ja ilman noin jämäkkää alapeltiä polkeminen voisikin joissain tilanteissa olla turhauttavaa touhua.

Ensituntumalta K Sweet -haikan kevyt, iso yläpelti tuntuu polkiessa hieman leijailevan alleen puristuvan ilmapatsaan päällä. Jos poljennan nopeus on kriittinen asia soittajalleen, tuntuma voi alkuun olla hieman hidas. Toisaalta jalka mukautuu nopeasti, ja ainahan voi tilanteen vaatiessa harkita pikkuisen pedaalijousen kiristämistä.

Yläpellin laakean, sorvaamattoman kuvun soundi on miellyttävämpi kuin haitsuissa keskimäärin. Tällaista kupua voi huolettomasti käyttää vaikka köyhän miehen lehmänkellona ilman pelkoa siitä, että kenenkään korvia alkaa riipiä tipan tippaa.

Äänekkäässä ympäristössä kirkasta läpitunkevuutta hakevalle rumpalille ei K Sweet -haikkaa uskalla suositella, tämänlaatuinen instrumentti sopeutuu paremmin volyymiltaan maltilliseen ja nyansseilla herkuttelevaan soittoon.

 

Hienommalla otteella

Hi-hatien tapaan K Sweet -sarjan komppipellit ovat kookasta sakkia. Malliston 21- ja 23-tuumaisista rideista oli kokeiltavissa pienempi, joka passasi mukavasti 15-tuumaisen haikan pariksi.

Muusta K Sweet -sarjasta poiketen ridet eivät ole erikoisohuita, vaan itse asiassa ”Medium Thin” -vahvuutta. Tämän kuulee heti soundissa, joka on varsin kuiva, selkeä ja matala – mutta pelkästään hyvällä tavalla.

Ja vaikka sointi on maltillinen, kaikki se mitä kuuluu on todella hienostunutta. Soinnin pohja ei myöskään lähde humisemaan hallitsemattomasti oikein millään, vaikka yrittäisi. Myös turha kireys puuttuu symbaalista jo lähdössä, instrumentti on suoraan pakasta vedettynä jo sopivasti sisäänsoitetun kuuloinen.

K Sweet Ride on sarjan ainoana kuvustaankin sorvattu, mutta profiililtaan kupu on yhtä laakea kuin muissakin, mikä tuottaa miellyttävän matalan ja selkeän kupusoundin.

21-tuumaiseksi keskipaksuksi symbaaliksi K Sweet Ride toimii yllättävän hienosti aksentteihinkin, ilman että sitä tarvitsee piiskata olkavarresta asti saadakseen crash-efektin syttymään halutulla tavalla.

 

Maltti on valttia

Crasheja on K Sweet -sarjassa tarjolla täysi kattaus tuuman portain 16:sta 20:een. Näistä päästiin taputtelemaan lähes kaikkia, vain 17-tuumainen puuttui otannasta.

Ridesta poiketen sarjan crashit ovat kautta linjan erittäin ohuita – jopa niin, että symbaalien reunat tuntuvat melkeinpä veitsenteräviltä. Sorvaamattomien, laakeiden kupujen avulla ylätaajuudet ja jälkisointi ovat maltillisia, ja crash-efekti syttyy nopeasti, vähällä vaivalla, ja sammuu nopeasti. Yleiskuvailu kokeillun crash-kvartetin soinnista voisi olla ”tumma ja hienostunut”.

Haikan ja riden tapaan kaikissa crasheissa pienintä myöten kupukin on käyttökelpoista soittoaluetta, mistä on annettava isosti plussaa.

Satsin kookkainta, 20-tuumaista, voi hyvillä mielin käyttää myös pienien puitteiden ride-peltinä, sillä kapulan napse selältä on riittävän selkeä. Toki ohut pelti samalla humisee napseen alla aika reippaasti. Symbaalin virallinen käyttötarve eli aksentti aukeaa varsin leppoisalla kosketuksella.

19-tuumainen on isoveljeensä nähden selvästi leimallisemmin crash, ja 18-tuumainen jo mitä mainioin jokapaikan aksenttipelti, joka tarjoaa sopivassa balanssissa nopeaa syttymistä ja täyteläistä sointia.

Porukan pienin, 16-tuumainen on mainio tapaus kuppila- ja kokkarikeikalle: aksentti on lyhyt, muttei vaisu tai heikko. Asia tulee selväksi, eikä kenenkään korviin satu.

Isompien K Sweet -crashien kanssa on syytä olla varovainen, sillä kokonsa puolesta ne saattavat innostaa rankaisemaan itseään kunnolla. Symbaalin reuna on kuitenkin hyvin ohut, eli malttia matkaan tai pelti saattaa olla äkkiä hieman liian eksoottisessa kunnossa.

 

Makoisat pellit

Vaikka K Sweet -sarjan tiedetään menestyksellä palvelleen vähän reippaammassakin soitossa, kokeilun jälkeen oma tuntuma ja suositus tämänlaatuisista soittimista etsiytyy herkuttelevan, hiljaisenpuoleisen soiton suuntaan, jossa sävyt pääsevät esiin kaikessa rikkaudessaan, ja kalliiden peltien rikkoutumisen vaarakin on vähäisempi.

Suurikokoisina ja ohuina K Sweet on ylipäätään ystävällinen symbaali niin korville kuin mikrofoneillekin, ja hakematta hyviä käyttöympäristöjä voisi löytyä teatterin ja jazzin lisäksi esimerkiksi loungemusasta ja kokkari- ja tanssibändeistä.

Siinä kun keskipaksu ride pelittää edellä mainittuja äänekkäämpäänkin toimintaan, sarjan haikka ei välttämättä palvele parhaalla tavalla vaikkapa kiireistä fuusiotilutusta – vaarana on, että pehmeäsointiseen, ohueen yläpeltiin soitetut nopeat tilut saattavat mennä vähän harakoille.

Kaiken kaikkiaan Zildjian on takonut K Sweet -sarjastaan kova- ja tasalaatuisen kattauksen, johon tuskin voi pettyä. Tulevina lisäyksinä sarjaan voisi toivoa ainakin nykyisiä pienempää, peruskokoista 14-tuumaista hi-hatia. Ehkä sellainen tuleekin, jos kovasti toivotaan.

 

Zildjian K Sweet

Hienostunut symbaalisarja

• 15" Hi-Hat (566 euroa)
• 16" Crash (315 euroa)
• 18" Crash (366 euroa)
• 19" Crash (407 euroa)
• 20" Crash (427 euroa)
• 21" Ride (449 euroa)

Lisätiedot: EM Nordic

••• 

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 6/2018. Vastaavantyyppisiä käyttökokeisiin perustuvia tuotearvioita julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
 

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.

Lisää nettiin avattuja laitetestejä näet alempaa tältä sivulta ja voit selata niitä myös tästä.

 

 

11.01.2020
|
Tommi Saarela
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy