Ajankohtaista / levyarviot

Rautalankakitaraa, kummitussaarien historiaa ja suomiromantiikkaa – sitä kaikkea sisältää Pekka Tiilikaisen luotsaaman Beatmakersin varsin ansiokas albumi.

Matti on tamperelaislähtöinen laulaja-lauluntekijä, jonka debyyttialbumi ”Tähän” liikkuu folk-henkisen poprockin maastossa. Vertailukohtana sanoisin, että levy soi seestyneempien aikojen Egotripin hengessä.

Robben Ford on ansainnut kannuksensa jo aikoja sitten. Hän kuuluu rhythm’n’blues -tyylisen kitaroinnin eläviin legendoihin. Uusi levy on sen vuoksi aina merkkitapaus – ja etenkin nyt, kun se poikkeaa aiemmista aivan oleellisesti.

Youngin toinen uudessa asuinpaikassa Coloradossa äänitetty albumi tarjoaa taas pikkuisen eri kulman kanadalaisamerikkalaisen tai canericanin niinkuin levyllä lauletaan rockjärkäleen tuotantoon.

Anna Kokkonen tietää mitä tekee. Biiseissä on tarttumapintaa läpi äänitteen ja moni kappale saa jalan polkemaan tahtia biisin mukana.

Vuoden 2014 tangokuningatar Maria Tyyster sai ystävältään muutamia vuosia sitten puhelun, jossa häntä rohkaistiin esittämään musiikkia, josta itse todella pitää. Tämä ei ole tangokuninkaallisille poikkeuksellista – legendaarinen laulukilpailu tarjoaa ponnahduslaudan julkisuuteen, mutta sitoutuminen vain tangoon tai perinteiseen tanssimusiikkiin on monille liian rajoittavaa.

Vesterinen yhtyeineen on 2010-luvulla kuin varkain ottanut paikan yhtenä suomipopin suurimmista nimistä. Ei ihme, sillä yhtye on kiertänyt ahkerasti ja saavuttanut sitä kautta yleisönsä. Seitsemäs albumi on täynnä haikeita melodioita ja takuuvarmoja sing-a-long -kertsejä.

Ohoh, kappas! Legendaarinen brittiryhmä ei ole (sattuneista syistä) saanut vietyä päätökseen edes jo valmiiksikin sangen pitkäksi venynyttä jäähyväiskiertuettaan, kun takavasemmalta, täysin puskista, singahtaa kiertoradallemme uusi studiolevy!

EP! Tallenneformaatti, joka majailee turvallisesti singlen ja kokonaisen levyn, LP:n, välimaastossa: Extended Play. Ei enää single, mutta rahkeet eivät yllä ihan vielä Long Playn mittaan.