Yhtyeen toinen levy, The place where I belong, tarjoaa hienoa etelänrokkia helsinkiläisittäin.
Ajankohtaista / levyarviot
Ei varsinainen uutuus enää, mutta yhtäkaikki mielenkiintoinen löytö ja jatkon kannalta hyvinkin ajankohatainen. Jyväskyläläisen laulaja/lauluntekijän Toivo Suden Yölaulu-levy on vakuuttava todiste siitä miten parhaimmat biisinikkarit löytyvät usein sieltä vähän sivusta, niiden tunnetumpien takaviistosta.
Kiitos Suomen postinkulun hitauden, sain tämän cd:n käsiini vasta hiljattain. No, joka tapauksessa, onko GIG superyhtye? Näinkin voidaan sanoa, sillä tuon kirjainyhdistelmän takaa paljastuvat Randy Goodrum (laulu) , Dave Innis (laulu ja koskettimet) ja Bruce Gaitsch (kitarat).
Annimaria Rinne (s. 1973) on pitkän linjan laulaja, jonka soisi tällä loistavalla levyllään tavoittavan laulelmamusiikin ystävät ja jazzdiggarit. Jälkeenpäin on levy, jossa yhdistyy mestarillinen soitto ja hallittu, mutta aistikas laulu.
Televisiosta tuttu Mikko Herranen on palannut musiikillisille juurilleen uuden rässirykmenttinsä kanssa. Hassusti nimetty yhtye kantaa nimeä Misterer ja Ignoramus on heidän uunituore esikoislevynsä. Pitkän linjan konkareista koostuva bändi ehti kuitenkin julkaista kolme sinkkua jo viime vuoden puolella, joten ihan puskista he eivät sentään metallikansan tietoisuuteen ponnahda.
Tessa Virta lähestyy toimitusta uudella Hiljaista on -singlellä. Biisi alkaa yksinkertaisella, mutta mukaansatempaavalla bassoriffillä. Kappale kasvaa, mutta äänimaailma jää minimalistiseksi.
Fatboy – Diggin' the Scene on ruotsalaisen, rockabilly-lokerosta ylitsepursuilevan, monipuolisen ja taitavan orkesterin kuudes albumi.
Jokaisen on aina välillä luotava katsaus perinteisiin, omiinsa tai edustamansa alan perinteisiin. Gona Lehtinen tekee sen väkevästi ensimmäisellä soololevyllään Fly now!
Levy äänimaailma improvisaatiopohjaista elektroakustista musiikkia, jossa sekoittuu klassisen musiikin soundimaailmoja, elektroniikkaa, minimalismia ja ambienttia. Orkesterin aikaansaama musiikki on mielenkiintoista, rentouttavaa ja idearikasta kuunneltavaa.
Kahden EP:n jälkeen levy-yhtiön suojiin päätynyt kotimainen Wheel hemmottelee progekansaa seitsemän kappaletta sisältävällä esikoislevyllään. Bändin musiikillinen tyyli on sekoitus metallin raskautta, progressiivisen rockin kokeellisuutta sekä grungen ilmavuutta. Vahva dynaaminen vaihtelu suvantokohtien ja aggressiivisten purkausten välillä tuo jossain määrin mieleen Faith No Moren.
Kotimainen Time Primer on tuupannut alkuvuodesta ulos neljän kappaleen mittaisen EP:n, joka on samalla myös yhteen ensijulkaisu. Bändikuvassa etualalla seisovan kaverin harmaantunut parta kertoo kuitenkin sen, että kyseessä ei selvästi ole ihan untuvikoista koostuva orkesteri.
Tutustuin Dave Forestfieldin musiikkiin vasta joskus toissa vuonna, kun kuulin radiosta kappaleen Me and my bible. Ajattelin että onpa vanha kehno tehnyt hienon uuden biisin. Hämmästykseni oli suuri kun kuulin, että esiintyjä olikin Dave Forestfield eli oikealta nimeltään Tatu Metsäpelto Kuopiosta!!! Ei siis ollutkaan Dylanin uusi biisi…
Iloista musiikkia ammattitaitoisesti soitettuna. Levyllä Sam Huber hoitaa päälaulut, soittaa kiippareita ja on tehnyt ohjelmointeja.
Kari Pyrhönen, lauluntekijä ja MTV;n uutistoimittaja julkaisi vuonna 2018 kaksi levyä, oman Historia- evyn ja vähän aikaisemmin runoilija Asko Lehtosen kanssa Veljeksiltä paloi koti - nimisen performanssin Asko Lehtosen runoihin.
Saamelaisyhtye Solju tuli monille tutuksi UMK:n finalistina vuonna 2015. Nyt kannattaa kuitenkin unohtaa tuon viisukappaleen maailmojasyleilevä pop. Soljun debyyttialbumi on jotain paljon enemmän.
The Arctic -levy koostuu mielenkiintoisista biiseistä, äänistä ja tunnelmista. Levyn äänimaailmasta vastaa kolmikko Joakim Berghäll, Kalle Kalima ja Kari Ikonen. Berghäll soittaa baritonisaksonia, bassoklarinettia ja kelloja. Kalima sormittelee sähkökitaraa ja kuusikielistä kitarabassoa. Ikonen operoi Moog-syntetisaattorilla ja preparoidulla pianolla.
Kun maailman yksi kiistatta legendaarisimmista popmusiikin laulaja–lauluntekijöistä julkaisee albumin, on sen arvioiminen keskivertoa vaikeampaa. Toisaalta voi sen levyn tekeminenkin olla keskivertoa vaikeampaa.
Pitkän linjan biisintekijä Eero Ainesmaa palasi kitaran varteen ja julkaisi omalla nimellään cd-sinkullisen takamaiden twängiä.
Alunperin Garbo-yhtyeestä 80-luvulta tuttu Esa Eloranta on julkaissut kahdeksannen soololevynsä Jotain ilmassa. Tummia tunteita eroamisen tuskasta.
Last Call – Live in Helsinki -tallenteella juhlitaan Remu Aaltosen yli viidenkymmenen vuoden mittaista uraa ja vietetään suomirockin veteraanin läksiäisiä eläkkeelle 1970-luvun ykkösbändin Hurriganesin biisien saattelemana.
Sivut
- « ensimmäinen
- ‹ edellinen
- …
- 3
- 4
- 5
- 6
- 7
- 8
- 9
- 10
- 11
- …
- seuraava ›
- viimeinen »