Nayteikkuna

Jazzillisia sävyjä etsimässä, osa 1

Vuoden alkajaisksi otin päätoimittajan ehdotuksesta uuden kulman kolumniini ainakin muutaman numeron ajaksi ja koetan  lähestyä jazzin mystistä käsitettä ihan käytännön kautta tutkimalla, että mitä ne sellaiset jazzahtavat sävyt oikeastaan ovat ja miten niitä halutessaan voisi ujuttaa soiton mausteeksi, vaikka niitä ei alunperin teoksessa olisikaan.

Koska tila ja formaatti on suhteellisen rajattu, lähestyn aihetta vanhan ja perinteisen Amazing Grace -hymnin kautta. Se on sopivan yksinkertainen nopeasti hahmotettavaksi ja netin videopalveluista löytyy lähes loputon määrä eri tavoin tyyliteltyjä versioita, joista voi imeä itseensä lisää innoitusta. 

Tarkoitus on tutkailla kappaleen suomien mahdollisuuksien puitteissa erilaisia sointujen lisä-ääniä ja melodian muunnelmia, joita jazzmuusikon päässä saattaa ryhtyä pyörimään tällaista kappaletta soitettaessa. 

Riffin printtinumerossa 1/2019 julkaistiin kolme erilaista nuottiversiota kappaleen eri tulkinnoista asiaankuuluvine perusteineen.

Tässä puolestaan on nuotteihin liittyvä, kevyesti jazzillisia sävyjä ilmentävä soittoesimerkki. Tsekkaa kolumni Riffin printtinumerosta 1/2019, niin asia aukeaa kuin itsestään. 

 

Soittoesimerkki: Amazing Grace Riffi 1-2019

 

Terveisin Kari Antila

 

10.02.2019
|
Kari Antila
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy