Nayteikkuna

Lapinjärvellä avattiin Kitarakartano

Staffan Malmström, hankkeen primus motor
Staffan Malmström, hankkeen primus motor
Kitarakartanon aarteita
 

Lapinjärven Kitarakartano on Suomen ensimmäinen, pysyvästi yleisölle avoinna oleva kitaranäyttely. Staffan Malmström, hankkeen primus motor, ei mielellään käytä näyttelystä kuitenkaan nimitystä museo, vaikka nykyisin siviilipalvelusmiesten koulutuskeskuksena palvelevan kartanon päärakennuksessa museoikäisiä soittimia runsaasti onkin.


Näyttelyn tavoitteena on antaa realistinen kuva siitä, millaisia soittimia menneinä vuosikymmeninä on todella ollut tavallisen kansan käytössä, eikä päämääränä ole koota kallista vuosikertakitaroiden arvokokoelmaa. Ei siis ihme, että Staffan Malmströmin henkilökohtaisesta soittimistosta alkunsa saaneessa kokoelmassa onkin edustava valikoima kotimaassa valmistettuja akustisia soittopelejä, aina hieman tuntemattomammista sipoolaisista Helena-kitaroista tänäkin päivänä haluttuihin Nosoihin ja Pietarsaaren Landola-Munkers-malleihin.
Pohjaseteleitä tutkimalla ja lapojen koristeellisia logoja tulkitsemalla voi bongata myös monia sellaisia nimiä, jotka ovat jo miltei vaipuneet unholaan. Ja siinä onkin eräs näyttelyn perustamiseen vaikuttaneista syistä: kulttuuriperinnön vaaliminenja siirtäminen. Palat loksahtavat kohdilleen, kun tietää että mainittu kulttuuriperinnön siirtäminen kuuluu siviilipalvelusmiesten koulutuksen tavoitteisiin ja niinpä näyttelyn pystytyksestä ovatkin vastanneet keskuksessa palveluksessa olleet sivarit.
Toiveita on, että jatkossa palvelukseen osuisi soitinalasta kiinnostuneita tai jo soitinrakennuskoulutuksessa olleita sivareita, joille jo tässä vaihessa liki 80 soittimen laajuiseksi kasvaneen kokelman ylläpidossa ja mahdollisesti kunnostamisessa olisi työsarkaa tarjolla. Semminkin, kun kokoelma on kasvamaan päin.

 

Soittimia kartanoon

Lapinjärven kitarakartanosta löytyy myös muita soittimia. Liki 60 kotimaisen, venäläisen ja italialaisen harmonikan kokoelma on jo vaikuttavan laaja, ja kitarahuoneessa on esillä myös useita rummustoja aina sota-ajalta 1960-luvulle. Sähkösoitinten puolella varhaiset Hagströmit ovat saaneet seurakseen myös mm. Philipsin putkivahvistimia ja ikivanhoja kaikulaitteita. Nuoremmalle polvelle – siis itseni ikäisille – nostalgisia väreitä selkäpiihin tuovat myös Lucky Seven -kitarat. Niitä kaupiteltiin aikoinaan Suosikin takasivulla postimyyntisoittimina, joiden mukana sai Jörgen Ingmanin kitarakurssi-kirjan.

Lapinjärven kurssikeskus sijaitsee aivan kuutostien varrella ja on mitä suositeltavin poikkeamiskohde esimerkiksi keikkareissulla tai lomamatkalla.

Lisätiedot: Lapinjärven kitarakartano / Staffan Malmström (050 5705345)

Esite löytyy tästä

Teksti: Lauri Paloposki
Kuvat: Henrik Lund

Vaikuttiko kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä juttuja löydät lisää painetusta Riffi-lehdestä.

Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.

Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.

Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta

 

 

 

 

 

 

30.11.2011
|
Lauri Paloposki
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy