Chisun kevätkiertue ”Kun Valaistun”-albumin tiimoilta jatkuu vielä syksyllä 2012 kolmen konsertin verran etelän isoissa kaupungeissa Turussa ja Tampereella ja Helsingissä, minkä jälkeen artisti vetäytyy jälkeen ansaitulle tauolle. Viime syksynä julkaistua albumia on myyty yli 75 000 kappaletta, ja siltä lohkaistut kappaleet ovat olleet radioiden soitetuimpia. Konserttikiertueen kuuntelupolitiikasta kertovat monitorimiksaaja Esa Salonen ja artisti Christel ”Chisu” Sundberg itse.
Chisu, millaista on artistin olo ja elo lavalla korvamonitorien rajoittamassa umpinaisessa maailmassa? Olen tarkka siitä mitä luureihini saan, se vaihtelee joka biisissä. Tärkeintä on tietysti kuulla kunnolla omaa laulua, jotta pystyy pelaamaan dynamiikalla. Lopputuloksena haluan hienon yhteisen hetken yleisön ja bändin kanssa.
Konserteissasi kommunikoidaan paljon yleisön kanssa – valetut napit taitavat olla vuorovaikutuksen tiellä? Esiinnyin aikoinaan niin, että pidin toista nappia irti, mikä on osoittautunut haitaksi kuulolleni. Koska en voi enää ottaa korvamonitoreja pois, kuuntelen nyt ihmisiä yleisömikkien kautta.
Informaation suodattaminen monitoritiskin kautta voi olla etukin? Periaatteessa diggaan jutella yleisön kanssa...mutta joo, kyllä se rauhoittaa tilannetta kun kuuntelusta pystyy blokkaamaan pahimmat neljän promillen kännissä huutelijat.
Kummasta olet esiintyessäsi tarkempi, valoista vai soundista? Totta kai musa tulee aina ensin. Jos on kiertänyt festareita Suomessa, niin tietää että harvoin ne lamput minnekään näkyvät. Jos show perustuu valoille niin tuloksena on silloin täysi katastrofi. Mutta toki – nyt kun kierretään konserttisaleja ja mukana on poikkeuksellisen hieno valokattaus, niin ovathan valot ihan mieletön lisä.
Monitorimiksaaja Esa Salonen, miten esiintyjien kuuntelu konserttilavalla on teknisesti järjestetty? Kaikille tarjotaan oma kuuntelumiksaus toiveiden mukaan. Kielisoittajilla Radianin kulmamonitorit, he eivät suostu nappeihin, kun ovat ikänsä soittaneet juurimusaa. Mutta kunhan kulmien vola pysyy aisoissa niin ei ole mitään hätää. Chisu ja rumpali Mikko kuuntelevat Ultimate Earsin napeista, kosketinsoittaja Emilialla on Sennheiserit. Chisulla ja Emilialla on langattomat Sennheiserin EW300 G3:n perässä.
Ja rumpalilla langallinen korvamonitori? Kyllä, sekä oma pikkumikseri johon tulee kuuntelumiksaus erikseen stereona ja omaan kanavaansa klikki haaroitettuna, jotta säätäminen ei vaikuta muiden kuunteluun. Muutkin napilliset nimittäin kuuntelevat usein klikkiä – Chisukin esimerkiksi silloin kun kompissa tulee pitkä tauko, ja sen jälkeen pitää pystyä nappaamaan laululla rytmistä kiinni.
Nojaatko monitoroinnissa Digico SD11:n biisikohtaisiin snapshotteihin? Erittäin voimakkaasti. Muutokset ovat tosi pieniä mutta tärkeitä, esimerkiksi artisti tarvitsee klikin johonkin, tai biisi lähtee tosi hiljaa jolloin pitää antaa pari desibeliä enemmän laulua alkuun. Ja joissain saleissa taas on niin kaikuisaa, ettei ambienssimikkejä kestä ajaa esiintyjien korvamonitoreihin biisin aikana. Ehdin paremmin vahdata niidenkin tasoja, vaihtaa kitarankieliä ja hoitaa muuta agendaa, kun joka keikalla toistuvat jutut ovat pöydän snapshot-muistissa.
Oheinen teksti liittyy painetun Riffin numerossa 4/2012 julkaistuun, Tommi Saarelan kirjoittamaan, kattavaan Chisun konserttikiertueen teknistä toteutusta ja bändin työskentelyä käsittelevään artikkeliin.'
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan toimitukselta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta
|