Nayteikkuna

G Livelab laajeni Tampereelle – elävää musaa uudesta kulmasta

Elokuussa 2019 ovensa avannut G Livelab Tampere juhlistaa näihin aikoihin ensimmäistä toimintavuottaan, joten on mitä mainioin aika kaivaa esiin printtinumerossa 4/2019 julkaistu juttu uuden keikkapeikan tunnelmista tuolloin. 

 

Tampereen Koskipuiston historialliseen Frenckellin pannuhuoneeseen avatussa G Livelabissa lähdetään siitä, että niin kansainvälisten kuin kotimaistenkin artistien ja kokoonpanojen keikat täytyy voida kokea parhaissa mahdollisissa olosuhteissa, olipa lavalla herkkävireinen jousikvartetti, kovaääninen rokkibändi tai mikä tahansa siltä väliltä. Uudenlaista elävän musiikin kokemusta haetaan hajautetulla äänentoistolla, virtuaaliakustiikalla, viihtyisällä designilla ja laaja-alaisella ohjelmistolla.

Uudentyyppistä livekonseptia edustava G Livelab Tampere on toinen suomalainen musiikkiklubi brändin alla. Ensimmäinen G Livelab avattiin Helsinkiin kolme vuotta sitten, ja samalla hetkellä käynnistyi jo toisen klubin hahmottelu Tampereelle. Nyt 250-paikkaisen liveklubin suunnittelu- ja rakennusprojekti on maalissa.

Niin rakennuksen muutostyöt kuin kokonaisvaltaisen musiikkielämyksen ehdoilla suunnitellun liveklubin sisustusratkaisut ovat Casagrande Laboratoryn arkkitehtien käsialaa. Toimistolla oli vastaava rooli myös Helsingin Livelabissa.

Helsingin tavoin Tampereenkin klubia hallinnoi Muusikkojen liiton omistama osakeyhtiö, jonka hallitukseen kuuluu musiikkiväkeä Sami Kuoppamäestä Tapio Korjukseen. Puheenjohtajan nuijaa käyttää Muusikkojen liiton Ahti Vänttinen.

Vänttinen summaa, että Livelabin konseptin tarkoituksena on päivittää elävän musiikin kokemus tälle vuosituhannelle. Vänttisen mielestä livemusaa tarjotaan näillä leveysasteilla usein edelleen niin vasemmalla kädellä, ettei kenelläkään ole kovin kivaa. 

– G Livelab on Muusikkojen liiton panos livemusiikkikokemuksen kehittämiseen, sillä yleisön odotukset ja laatuvaatimukset kasvavat. Tässä on vähän sellaista ”don’t try this at home” -henkeä, että halutaan tarjota parasta mikä on nykytekniikalla ja -suunnittelulla mahdollista.

 

Tilasointi elää

G Livelab Tampereen esitystekniikan ja akustiikan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Akukon. Klubin akustiikan suunnitellut Jaakko Kestilä kertoo, että Tampereen klubissa hyvä akustiikka tekee tilasta äänen kannalta tarkoituksenmukaisen, mutta ei kuitenkaan hallitse sitä visuaalisesti.

– Akustiikan kannalta projektin kiinnostavin haaste oli tehdashallin kaarimaisen tilan saaminen toimimaan vaihtelevien vaatimusten kanssa: tänään talossa voi olla kuoromusiikkia, huomenna isohko rokkiproduktio, ja kaiken tulisi toimia arkkitehdin muotokielen kanssa, Kestilä sanoo.

 

Kuutioiltaan kookkaassa tilassa bassotoiston tasaisuutta annostellaan peräti yhdeksän lennätettävän subi-kaiuttimen avulla. Kaikkiaan kalustoon kuuluu yli 70 Genelecin kaiutinta. Yamahan CL5-äänipöydällä ja kahdella RIO3224-D2-räkillä hallittavan hajautetun liveäänijärjestelmän kaiutinyksiköitä voidaan hyödyntää myös virtuaaliakustiikan tuottamiseen. Klubin valo-, ääni- ja videotekniikan toimitti ja asensi Bright Finland, joka on nykyisin osa Audicoa.

 

Esitystekniikan suunnitellut Akukonin Tapio Ilomäki puolestaan kuvailee hanketta monellakin tapaa haasteelliseksi, mutta myös palkitsevaksi, sillä lopputulos on Ilomäen mukaan äänellisesti todella hyvä sekä yleisön että esiintyjän kannalta. Jo Helsingin klubissa aluksi kummastusta ja sittemmin kehuja kerännyt Genelecin kaiutinjärjestelmä on äänenlaadun takeena Tampereellakin.

Kaiutinjärjestelmään liittyy sähköisesti muunneltava virtuaaliakustiikkajärjestelmä, joka yhdessä akustisen suunnittelun kanssa tukee tilassa esitettävää monimuotoista ohjelmistoa esimerkiksi siten, että akustisen, klassisen kokoonpanon esiintyessä kuulija ei aisti PA-laitteiston tuottaman äänenvahvistuksen keinotekoisuutta.

Aalto-yliopiston akustiikan professori Tapio Lokin suunnitteleman virtuaalisen akustiikkajärjestelmän ytimessä on ajatus siitä, että yleisöllä pitää olla mahdollisuus nauttia elävästä musiikista parhaissa olosuhteissa musiikkityylistä riippumatta.

Lokin mukaan virtuaalinen akustiikka mahdollistaa esimerkiksi sopivan jälkikaiunnan kullekin musiikinlajille: akustinen keikka saa lisätystä kaiunnasta tarvitsemaansa tukea, kun taas vahvistettu musiikki voidaan esittää kuivassa ja selkeässä ääniympäristössä.

– Lisäksi virtuaaliakustiikka mahdollistaa kaiuntaefektien levittämisen koko tilaan mikä saa tilan soimaan, oli musiikki mitä lajia tahansa, Lokki lisää.

 

Klubi paikallisiin oloihin

Toimitusjohtaja Annamaija Saarela rakentaa Tampereen G Livelabista rohkeaa ja monipuolista toimijaa Pirkanmaan elävän musiikin kentälle, sillä klubin tarjonnan on tarkoitus leikata läpi kaikkien musiikinlajien.

 

 

Tampereen klubi toimii yhteistyössä Helsingin Livelabin kanssa, mikä mahdollistaa kansainvälisten artistivieraiden kokemisen myös Tampereella. Saarelan mielestä on hienoa, kuinka innokkaasti myös paikalliset musiikkitoimijat ja ohjelmatoimistot ovat lähteneet puhaltamaan klubin kanssa yhteen hiileen. Näin ohjelmistoa on päästy toteuttamaan yhdessä alan parhaiden ammattilaisten kanssa.

Saarelan mukaan uuden musiikkiklubin avainsanat ovat laatu, linjakkuus ja ajankohtaisuus, ja toisaalta laboratorio-nimi velvoittaa kokeiluihin ja monitaiteisuuteen. Saarela kuvailee Tampereen paikallista skeneä jo entuudestaan mahtavaksi, jota uusi klubi täydentää tarjonnallaan. Klubin seinien sisällä esitettävän ohjelman lisäksi tähtäimessä siintää myös viereisen Keskustorin alueen elävöittäminen, jonne kaavaillaan ulkoilmatapahtumia minifestareista lastenkonsertteihin.

Aiemmin muun muassa UMO:n toiminnanjohtajana ja Tampere Jazz Happeningin vetäjänä toiminut Annamaija Saarela on ollut mukana Tampereen klubihankkeessa alkumetreiltä asti.

– Samaan aikaan kun Hesan klubi aloitti, Tampereen kaupunki julkisti ideakilpailun Frenckellin paperitehtaan vanhan pannuhuoneen uudesta käytöstä. Vihjaisin Muusikkojen liittoon, että jos konseptia halutaan laajentaa, niin nyt olisi Tampereella sopiva tila.

Aikataulut natsasivat täydellisesti ja Livelabin ehdotus voitti kisan. Saarela ryhtyi ensin hankkeen projektipäälliköksi, sitten klubin toimitusjohtajaksi. Klubin pystyttäminen käynnistyi pannuhuoneen peruskorjauksella viime syksynä. Koskipuistoon nousevaa uutta elävän musiikin paikkaa on nyt vuoden päivät rakentanut arkkitehdistä akustiikkasuunnittelijoihin sama tiimi kuin aiemmin Helsingin klubia.

 

Tukea rytmimusiikille

Vaikka kysymys on konseptista tai jopa brändistä, Saarelan mielestä Livelabia ei silti pidä verrata johonkin pikaruokaketjuun. Tämä tuote ei kelpaa täsmälleen samana joka kaupungissa.

– Meidän pitää ottaa huomioon kaupungin ominaispiirteet, erilainen kulttuuritarjonta, muu liiketoiminta ja asiakaskunta. Täällä asuu esimerkiksi selvästi vähemmän väkeä kuin Helsingissä, toisaalta taas opiskelijoiden osuus väestä on suurempi. Tällaiset seikat vaikuttavat muun muassa pääsylippujen hinnoitteluun.

Ja jos Tampereen klubin tilaa ja sijaintia vertaa ahtaassa kantakaupungissa kerrostalon kivijalassa olevaan matalaan Helsingin G Livelabiin, puitteet eivät juuri voisi olla erilaisemmat. Korkeasta, kaarevasta katostaan tunnettu komea pannuhuone on yli satavuotias Museoviraston suojelema teollisuusrakennus väljässä puistomaisemassa. Klubin yhteyteen oli esimerkiksi mahdollista rakentaa iso kesäterassi.

Vaikka elävä musiikki onkin Livelabin ytimessä, Saarela painottaa, että tarvitaan monenlaista liiketoimintaa, jolla se tullaan rahoittamaan. Laatuun käytetty kertainvestointi täytyy saada ajan saatossa katettua.

Edellisen jatkona Saarelan ilmaan heittämä kysymys osuukin sitten jo suomalaiseen kulttuuripolitiikkaan.

– Pitääkö vapaan kentän ei-klassisen musiikkitoiminnan ylipäätään olla puhtaasti kaupallista? Muissa Pohjoismaissa tällaista tuetaan. Jos kevyeen musiikkiin halutaan samanlaisia laatusatsauksia kuin vaikka taidemusiikin puolella kamarimusiikkisaleihin ja konserttitaloihin, niin onnistuuko sellainen ilman julkisia varoja?

 

Yöksi kotiin

Tilastojen mukaan livekeikkoja per asukas on Tampereella enemmän kuin Helsingissä jo nyt. Ja keikat vain lisääntyvät Livelabin avatessa ovensa. Lähinnä tämä tulee kuitenkin tarkoittamaan lisääntyvää monipuolisuutta, sillä Saarela ei aio kierrättää klubilla samoja poptähtiä, joita nähdään kaupungin muilla lavoilla.

– Juuri tämä tekee ohjelmistosuunnittelusta mielenkiintoista, että meillä on selvästi vähemmän asiakaspaikkoja Tullikamarin tai Tavastian tyyppisiin rock-klubeihin verrattuna. Siten emme voi eikä meidän tarvitse kilpailla isoimmista nimistä. Jos meille sellainen tulee, kyseessä on spesiaalitilanne, esimerkiksi akustinen soolokeikka.

Samalla kun Saarela uskoo, että yleisö löytää uuden klubin ja ottaa tarjonnan innolla vastaan, hän toivoo että myös esiintyjät kokevat paikan omakseen.

– Koska takana on Muusikkojen liitto, jokainen muusikko voi ajatella että omistaa osan tästä paikasta!

Muusikoille uusi klubi tarkoittaa Saarelan mukaan ykkösluokan backlinea, laadukasta äänentoistoa ja erinomaisia työskentelyolosuhteita. Keikat alkavat arkisin jo iltaseitsemältä, joten soittaja ehtii yöksi kotiin vaikka tulisi keikalle kauempaakin.

Lopuksi Saarela väläyttää uutta ”labraamisen” kohdetta, joka kätkeytyy pannuhuoneen kellariin: siellä on vuokrattava treenikämppä.

– Molemmissa Livelabeissa ollaan tähän asti keskitytty musiikin esittämispuolen kehittämiseen, seuraavaksi on tarkoitus alkaa tutkia ja suunnitella ihanteellisia harjoitusolosuhteita.

 

G Livelab on samalla tutkimusalusta

Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen sanoo, että Helsingin G Livelabista kerätyt kokemukset ovat antaneet pontta laajentaa toimintaa pääkaupungin ulkopuolelle.

– Olemme saaneet vastauksia niihin kysymyksiin, joita lähdettiin tutkimaan. Ja ne ovat olleet hyviä vastauksia, joten vaikuttaa siltä että olemme oikealla tiellä, Vänttinen tiivistää.

 

 

G Livelab -konseptin keskeisimpiä tutkimuskohteita on ollut se, miten taiteellisesti korkeatasoista, monimuotoista ohjelmistoa tarjoava paikka saadaan taloudellisesti kannattavaksi.

– Nyt alamme olla siinä pisteessä, että omavaraisuus on mahdollista. Toki moni marginaalinen juttu ei itsessään kannata, mutta siksi Livelabeissa on ravintolatoimintaa, yritystilaisuuksia ja muuta. Eli muulla liiketoiminnalla tuetaan musiikkia. Yleensähän se on päin vastoin – musiikkitarjonnalla yritetään tukea muuta liiketoimintaa.

Toinen Livelab aukeaa nyt siis Tampereelle – mikä mahtaa olla tähtäimessä, maan kattava klubiketjuko?

– Kyllä tätä on jo muutaman muun kaupungin osalta pohdittu, Vänttinen nyökkää. 

– Tällaista pienimuotoisempaa estraditoimintaa olisi syytä tuoda tälle vuosituhannelle kaikkialla. Livelabien tarkoituksena on kehittää elävän musiikin kilpailukykyä niin, että sekin eläisi tässä päivässä muun viihde- ja kulttuuritarjonnan keskellä.

Helsingin Livelabin toiminta-ajatus oli syntyessään poikkeuksellinen, ja on edelleen. Klubia ajateltiin Vänttisen mukaan alusta pitäen prototyypiksi, johon piti satsata kunnolla.

– Helsingin Livelabin teknologisissa ratkaisuissa oli kenties jopa ylivarmistelun makua, mutta halusimme tutkia, mikä on oikeasti sen merkitys, kun kaikki suunnitellaan ja varustellaan ihan viimeisen päälle.

Jos Helsingin klubi oli prototyyppi, Tampereella ollaan Vänttisen mukaan enemmän ”tuotantoversion” äärellä. Tekninen laatutaso ja vaatimukset ovat samat Tampereellakin, mutta esimerkiksi mediatoteutuksen ja videotekniikan puolella ollaan alussa hieman maltillisempia.

– Nyt labrataan, miten tällaista toimintaa voi pyörittää niin, että siihen on jollakulla pidemmän päälle oikeasti varaa, Vänttinen summaa.

•••

Tämä haastattelu on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 4/2019. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


 

 

 

01.08.2020
|
Teksti: Tommi Saarela
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy