Olli Saksa – pop-musiikkia elämän käännekohtiin

|
Image

Olli Saksa on luotsannut Mökkitie Recordsia tuotantokoneistoksi, jonka saumaton prosessi synnyttää Suomen kuunnelluimpia pop-hittejä. Prosessissa voidaan koska vain palata alkupisteeseen ja vaikkapa vaihtaa laulusta vain yksi sana vielä hetki ennen masterointia.

 

Mökkitie Recordsin toimitusjohtaja Olli Saksa on tällä hetkellä tavallisempi näky Warner Musicin toimistolla Helsingin Kampissa kuin Mökkitien toimitiloissa Espoossa. 

Käytännössä Saksa on Warnerilla töissä, vaikka Mökkitie maksaakin hänen palkkansa. Kampissa Saksa toimii tuotantojen tilaajana ja julkaisijana A&R:n roolissa, Espoossa taas tuottajien esimiehenä.

– Tätä tiivistä yhteistyötä tehdään nyt kolmatta vuotta. Warner tilaa Mökkitieltä mun duunin, ja samalla me julkaistaan kaikki materiaali Warnerin kautta. Toki mulla on myös ihan Warnerin sisäisiä keissejä myös.

Mökkitie Records on saanut tietysti alkunsa Arttu Wiskaarin tuotannosta ja kasvanut Wiskarin suosion myötä. Yhtiö on kuitenkin haalinut siipiensä suojiin monia muita artisteja, kuten Faija, Pasi ja Anssi sekä HesaÄijä. Kuluneena keväänä on työskennelty euroviisuehdokas Erika Vikmanin ja tämän Cicciolina-biisin ympärillä.

– Materiaalia on rakennettu toista vuotta, ja tavallaan meillä on aika selkeä kaari, mitä tehdään tulevaisuudessa, ennen kaikkea tietysti Erikan musiikki edellä. Eniten aikaa on käytetty siihen, että on löydetty oikea kulma, minkälaisia biisejä Erika haluaa laulaa ja minkälaisia biisejä pystytään yhdessä tekemään. Studion pääty on ollut ihan liekeissä, Saksa kertoo.

 

Vähintään kaksi miljoonaa kuuntelua

Jo Arttu Wiskarista lähtien Mökkitie Recordsin filosofia on ollut selkeä. Tavoite on tehdä biisejä, joista koko kansa tykkää.

– Mä en julkaise biisiä, jos en usko, että kuunteluita tulee kaksi miljoonaa. Mulle on käynyt lykky, että olen aina digannut kaupallisesta musiikista. Pop-musiikki on joka paikassa, se on läsnä, kun synnytään, kuollaan, rakastutaan ja erotaan. Kun kuulet 10–15 vuoden päästä biisin, muistat ihmisen johon rakastuit sinä kesänä, kun se biisi oli hitti, Saksa kuvailee.

Saksa muistuttaa, että pop-musiikin suosio perustuu siihen, kuinka moni ihminen pitää siitä ja että pop-musiikki on osa yhteiskuntaa ja siksi tärkeää. Sen tekeminen on nautinnollista, koska se jättää ihmisiin audiojäljen.

Toisaalta kyse on myös puhtaasti taloudellisista realiteeteista. Saksa kokee, että he yhtiönä ovat vastuussa siitä, että artisti, joille he tekevät töitä, saa musiikistaan elannon.

– Kyllä se keikoilla kiertäminen loppuu lyhyeen, jos me valitaan vääriä biisejä. Ja loppuu meidänkin kananlento. On pakko olla realisti, eikä kysymys ole mistään muusta kuin siitä, onko tuotteessa vetoa. Mutta samaan aikaan on maailman siistein asia tehdä juttuja, joista ihmiset pääsevät fiiliksiin ja jotka vaikuttavat niiden elämään. 

Mökkitien ydinporukka koostuu Saksan lisäksi säveltäjä-sanoittaja Janne Rintalasta sekä tuottajista Mika Laakkosesta, Henrik Talasta ja Timo Ruokolasta, joka on otettu mukaan kuvioihin viimeisimpänä. Tietysti omistajapuolella häärää myös Arttu Wiskari itse.

Saksan mukaan isot päätökset Mökkitiellä tehdään yhdessä omistajien kesken.

– Kun kukaan ei sooloile, joko kaadutaan yhdessä tai kasvetaan.

 

Tekstien loputonta viilausta

Arttu Wiskarin osalta Mökkitie valmistelee uutta albumia. Sen piti ilmestyä jo aikaisemmin, mutta vuonna 2018 julkaistu single Suomen muotoisen pilven alla oli niin iso hitti, että se laittoi albumiaikataulut uusiksi. Suomen muotoisen pilven alla -biisin valmistuminen oli kuukausien tuskien taival mutta samalla myös hyvä esimerkki Mökkitien hioutuneesta tuotantoprosessista, jota seurattiin myös Ylellä nähdyssä tv-sarjassa Unelmia ja studiohommia. 

Biisi nousi lopulta vuoden 2019 soitetuimmaksi biisiksi radioissa, ja Spotifyssakin se on kerännyt pian jo kymmenen miljoonaa kuuntelua.

Saksan mukaan vuonna 2012 aloitettu työ johti siihen, että noin iso hitti oli mahdollista tehdä.

– Kun Mökkitie perustettiin, olin silloin vielä tuottaja, ja tein tuotannot alusta loppuun. Usein oli aika pitkälle niin, että Rintala teki biisin ja sitten sovitettiin kimpassa. Mä träkkäsin, laulatin ja miksasin biisin.

Pikku hiljaa Mökkitielle alettiin ottamaan muita tuottajia sisään, ja sitä ajateltiin enemmän tuotantoyhtiönä, joka kasvaa levy-yhtiöksi tai levymerkiksi.

– Tämän prosessin aikana tajusin, että mun on aika lopettaa tuottaminen ja antaa itseäni parempien tehdä se. Jäin kuitenkin tekemään miksaukset. Näin saatiin rakennettua tuotantoprosessi tosi hyväksi ja saumattomaksi, mistä Suomen muotoisen pilven alla on osoitus.

Prosessin yksi avainasioita on, että ensimmäisen päivän virheitä voidaan vielä korjata miksausvaiheessa – esimerkiksi jos ennen masterointia on tarvetta vaihtaa vaikka yksi sana.

– Tekstejä me viilataan muutenkin loputtomasti. Asko (Kallonen) on loistava piiskuri siihen. Jos me ollaan liian syvällä tai lähellä eikä nähdä metsää puilta, niin Asko läpsii meitä poskelle.

Kun demolaulatettujen tekstien osalta kaikki on valmista, tuottaja saattaa biisin loppuun. Muista rooleistaan huolimatta Saksa ei ole luopunut intohimosta miksaukseen, ja monesti biisit tulevatkin edelleen hänen pöydälleen miksattavaksi.

– Ketju on saumaton, ja meidän kaikki tuottajat on kasvaneet systeemiin. Tuottajat tietää, mitä mä teen miksauksessa, ja mä tiedän, mitä Henkka Niemistö tekee masteroinnissa.

– Miksaus on myös mulle edelleen sellainen henkireikä. Kun yömyöhään vääntää studiossa, se on niin siistiä. Tiedostan kyllä, että seuraava askel on, että mun aikani studiossa loppuu. Rakastan A&R-hommaa, ja siihen mä olen tähdännyt mun uralla.

 

Sparrausta kohti megahittiä

Mökkitielle lähetetään jatkuvasti todella paljon demoja, vuositasolla satoja. Kaikki demot kuunnellaan, mutta ”vadelmia on korissa aika vähän”.

– Laskin, että saapuneesta kahdesta tuhannesta demosta ollaan tehty kaksi signausta. Se on aikamoista perkausta, mutta se on pakko tehdä, jos me halutaan olla huomennakin olemassa, Saksa sanoo.

Miten demoista sitten erottaa potentiaalisen biisin tai artistin? Se on todella vaikeaa, Saksa korostaa.

Koska demojen tekninen taso on usein huono, on niitä kuunnellessa ajateltava kuin shakkipelissä monta siirtoa eteenpäin ja kuviteltava asioita, joita musiikissa ei vielä ole.

– Voi olla, että demolaulut on huonot, ne on äänitetty huonolla mikillä ja tuotanto tehty huonoilla laitteilla. Mutta sitten siellä biisissä on mielenkiintoinen melodia tai joku mielenkiintoinen lause. Sitten aletaan miettiä, oisko tää tyyppi sellainen, että jos me sparrataan sitä pari-kolme vuotta, niin se kirjoittaa seuraavan megahitin.

Saksan mukaan mikään ei voita sitä fiilistä, kun perkausurakan ja sparrausprosessin jälkeen huomaa, että valittu ihminen kasvaa tekijänä, ja tuo kuunneltavaksi joka päivä paremman biisin.

Se ei tietenkään vielä tarkoita, että tekijästä tulisi tähti. 

– Mutta se on tehnyt sen duunin ja päässyt pisteeseen, jossa sille ei enää voida sanoa ei.

Yksi tällainen artisti on Faija, jota Saksa ja kumppanit sparrasivat vuoden verran.

Faija oli lähettänyt demon Mökkitielle. Kiinnostusta herätti saateviesti, jossa oli artistinimi Faija ja ikä, 22 vuotta.

– Nuori tyyppi ja nimellä Faija. Mietin, että mitä helvettiä. Olin katsomassa tyttären futismatsia, ja matsin päätyttyä kävin sitten Bolliksen nurkalla kuuntelemassa demon. Vastasin saman tien, että ollaan kiinnostuneita.

Faijan kohdalla oli tärkeää saada startti hyvin käyntiin. Tuottaja Mika Träkkinen keksi, että pyydetään Tauski mukaan.

Saksa tajusi heti, että kyseessä oli loistava idea, ja soitti saman tien Tauskille. Tauski lähti hieman varautuneesti mukaan, mutta myöhemmin hänkin kiitteli yhteistyötä. Olutta ja mennyttä -biisi nousi kultalevysinkuksi.

Nyt Faijalta on tullut kolme sinkkua, joilla on päästy kuunteluissa miljoonalukemiin.

– Meille oli tärkeää saada oikeanlainen kulma, ja Tauskin kanssa saatiin se huomio, minkä se biisi ansaitsi, koska biisi oli tosi hyvä. Usein, kun uusi artisti julkaisee biisin tyhjän päälle, se ei saa tarvittavaa resonanssia.

 

Kyllästetyt markkinat

Saksa kehuu, että vaikka alan ansaintalogiikka on ollut murroksessa, digimyynti on kasvanut isoksi, ja Spotify ja Youtube toimivat hyvin ja tuovat oikeita rahavirtoja.

Silti ollaan vielä jäljessä cd-levyjen ajoista. Välillä vajetta kompensoidaan esimerkiksi yritysyhteistyöllä, jota Mökkitie ja Warner on tehnyt esimerkiksi HesaÄijän kanssa. HesaÄijä on tuottanut yrityksille somevideoita ja tehnyt biisiyhteistyötä.

Isompi kysymys on kuitenkin koko digitalisoitumisen aiheut-tama pirstaloituminen. Satunnaisissa olosuhteissa voi periaatteessa syntyä isoja biisejä, eikä ole enää niin, että tarvitaan isoa levy-yhtiötä, joka antaa mahdollisuuden mennä isoon studioon tekemään hittibiisin.

– Seuraava hittibiisi saattaa syntyä jonkun keittiössä. Markkina on kyllästetty laadukkaalla materiaalilla. Tässä tilanteessa voi olla niin, että top 50 -lista on niin ahdas, että kaikkien isojen artistien biisit eivät sinne mahdu. Levy-yhtiön puolella pitää miettiä tarkkaan, mitä julkaistaan ja kuinka paljon. Me ei voida pienentää budjetteja, koska siellä on aina se tiimi tekemässä asioita sydämellä ja monta ihmistä hoitamassa omaa tonttiaan niin hyvin kuin pystyy.

Saksan näkemyksen mukaan lopputuloksena on syntynyt paljon pieniä markkinoita isojen sisälle, esimerkiksi tyylilajeittain ja tietyillä ikäjaoilla. Samoin eri kuuntelualustat ovat erilaisia. Spotifyssa menestyy nuoremmille suunnattu musiikki, koska nuoremmat kuuntelevat Spotifyta ja toistavat musiikkia paljon.

Harvemmin enää löytyy koko kansan hittejä, jotka toimivat samaan aikaan sekä radiossa että Spotifyssa.

– Ikuinen vappu on hyvä esimerkki biisistä, joka soi koko ajan radiossa ja jota striimataan älyttömästi. Se on läpileik-kaus kansasta, mutta semmoisia biisejä syntyy aika harvoin. Suurin osa julkaisuista saavuttaa jonkun pienen ihmisryhmän suosion ja menestyy sitä kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi keikkapaikat ovat silloin sitten pieniä, mutta musiikista voi saada elannon.

Saksa on tyytyväinen, että striimipalvelut kasvattavat suosiotaan ja että ihmiset ovat valmiita maksamaan palveluista ja musiikista. Ala on monimuotoisempi, mikä tekee musiikille hyvää.

– Ihmiset viihtyvät musiikin parissa, joten sisältöä tulee olemaan jatkossakin, ja se on hyvää ja laadukasta. Suunta on hyvä, ja pop-musiikin kauneus ja tärkeys toteutuvat edelleen.

 

Miksauksessa tehdään mahdollisimman vähän

Miksauspöydän ääressä Olli Saksa pitää tärkeimpänä asiana sitä, että raaka-aine on kunnossa ja että jo tuotannon alkuvaiheessa on tehty oikeat valinnat. Näin materiaalista voidaan tehdä hyvää saundia.

– Ylivoimaisesti tärkein yksittäinen filosofia on, että teen miksauksessa mahdollisimman vähän. Teen paljon pieniä juttuja ja tosi pieniä korjauksia, jotka johtaa siihen, että kokonaissaundi on mahdollisimman terve ja laulusaundi mahdollisimman luonnollinen, Saksa sanoo.

Saksan mielestä on tärkeää, että lauluissa tarinat tulevat esille. Tuottajan tehtävänä on pysytellä pois laulun edestä mutta olla kuitenkin samalla tyylikäs.

– Miksaajan tehtävä puolestaan on nostaa tuottaja siihen laulun tueksi niin, että kokonaissaundi on rikas mutta niin, että mennään laulu edellä.

Miksauksessa Saksa keskittyy aluksi saamaan tietyt ryhmät toimimaan keskenään, minkä jälkeen on helppo huomata, mitkä elementit tuovat karaktääriä ja mitkä asiat kuuluu jättää taaemmaksi.

– Tuottajalla voi olla alun perin visio, että vaikkapa joku syna pitäisi soida kovempaa, mutta sitten kun näyttää, että jos ne laitetaan pienemmälle, niin tietty alue liidistä nousee pintaan ilman, että sitä tarvitsee nostaa yli.

Saksan mukaan miksauksessa on viime kädessä kyse on kokonaisuuden hallinnasta ja sen ymmärtämisestä, miten se audiosähkö siirtyy digitaalisesti ulos ja miten ihminen reagoi siihen.

Image

– Filosofia myös on, että viimeiseen asti viilataan, mutta joku päivä julkaistaan, kun ei enää keksi mitä muuttaisi paremmaksi.

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 2/2020. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.