Nayteikkuna

Roni Martin yhdistää taiteenlajeja formaateista välittämättä

 

Kitaristi, säveltäjä, tuottaja, äänittäjä, taiteellinen johtaja, äänisuunnittelija, ohjaaja… Roni Martinin työ musiikin parissa koostuu laajasta skaalasta erilaisia rooleja, mutta yhteinen tekijä niiden kaikkien taustalla on halu toteuttaa omia visioita.

 

- Uskon, että jos nykyään haluaa tehdä itsenäisesti, vapaasti ja riippumattomasti taidetta, on oltava kohtuullisen laaja toimenkuva, jotta pystyy valikoimaan ne jutut, joita haluaa tehdä. Ja minä olen tehnyt päätöksen, että haluan tehdä riippumattomasti taidetta – yhteistyössä muiden taiteilijoiden kanssa, toteaa muusikko Roni Martin, 44.

Martinin tärkein työskentelykenttä on hänen yhdessä puolisonsa, flamencotanssija ja koreografi Kaari Martinin kanssa luotsaama Compañía Kaari & Roni Martin, jonka teokset yhdistävät musiikin, tanssin ja erilaiset visuaaliset elementit monitaiteellisiksi kokonaisuuksiksi. Ryhmä keikkailee ympäri maailmaa ja tuottaa myös muun muassa levytyksiä.

Compañían ohessa Martin on säveltänyt teatteri- ja elokuvamusiikkia ja työskennellyt tuottajana, äänittäjänä ja miksaajana useilla levytyksillä. Tätä nykyä hän tuottaa muiden taiteilijoiden levyjä noin parin äänitteen vuosivauhtia. Vuonna 2017 hän julkaisi myös kuudennen oman levynsä. Soittajana hän on ollut mukana esimerkiksi Jukka Orman Oppivuodet-yhtyeessä.

– Nykyään en paljon ehdi tehdä kuin omaa ryhmää, mutta siinä pääsen toteuttamaan asioita juuri sellaisina, joina haluan niitä toteuttaa eli teoksina, joissa yhdistyy useita taiteenlajeja. Se on palkitsevampaa kuin keskittyä vain musiikkiin, Martin sanoo.

 

Balettisäveltäjästä studiotyön ammattilaiseksi

Martin aloitti bändissä soittamisen 11-vuotiaana, ja joitain vuosia myöhemmin mukaan tuli biisien kirjoittaminen. Perinteinen bänditouhu tuntui nuoresta Martinista rajoittavalta. Hän halusi toteuttaa omaa visiotaan ja alkoi 13-vuotiaana säveltää salaa bändikavereiltaan ensimmäistä tanssiteostaan.

– Istuin viikkokausia Atarin tietokoneella ja sain aikaan 23-minuuttisen imaginaarisen balettiteoksen, hän kertoo. En oikeastaan ollut edes nähnyt tanssia, mutta säveltäminen juuri tanssille tuntui kiehtovalta.

Musiikin ammattilaisena Martin on työskennellyt 1990-luvulta alkaen, koko ajan freelancerina.

– Ammattimaiset studiotyöt aloitin 90-luvun puolivälissä Jukka Orman ja Otto Donnerin Kaapelitehtaan studiokompleksissa. Olin siellä mukana tiiviisti viitisen vuotta, Martin kertoo.

– Ilman Orman ja Donnerin vaikutusta olisi studio-osaamiseni jäänyt vajavaiseksi. Donnerilta opin, miten tuotetaan ja tehdään hommia studiossa. Otolla oli vahva psykologinen puoli ja järisyttävä kokemus alalta – siinä oppi pelkästään katsomalla. Orma puolestaan opetti, kuinka tinkimättömästi ja paneutuen asioihin voi suhtautua. Se oli kouluni tälle alalle studiopuolella, Martin toteaa.

Samoissa tiloissa toimii nykyään Martinin oma studio ”Martin & Harrison”, joka on nimetty Martinin rakkaan Harrison-miksauspöydän mukaan.

Omaa musiikkia Martin teki 90-luvulla Winha-nimisessä bändissä, jonka biisintekijä hän oli. Pyrkimystä monitaiteelliseen ilmaisuun oli havaittavissa tuolloinkin.

– Aina, kuin järkättiin jotain keikkaa, olivat mukana myös visuaaliset elementit, kuten kerran mustavalkoinen mykkäelokuva, johon tein sävellykset.

Winhan toiminta hiipui 2000-luvun alussa. Bändin uuden levyn sävellystyöt olivat meneillään ja kappaleita oli valmiina jo nelisenkymmentä, kun Martin ilmoitti levy-yhtiölle, että levyä tuskin tulee.

– Keskeistä oli, että aloimme Kaarin kanssa tehdä yhteistyötä vuonna 2003. Sen myötä koin vapautumisen bändikonseptista.

Winhalle tarkoitetut kappaleet päätyivät lopulta pseudonyymin turvin musiikiksi Madventures-tv-sarjaan, ja Martin alkoi miettiä, mitä todella haluaa musiikin parissa tehdä. Lopputulos oli Pentti Saarikosken runoihin perustuva levy.

–Halusin säveltää Saarikosken Maailmasta-kirjan runot uudella tavalla. Säveltäessäni kuvittelin jokaiselle kappaleelle esittäjän, vaikka lauloinkin biisit itse. Esimerkiksi yksi biisi oli Jim Pembrokelle ja toinen Annikki Tähdelle. Sain mukaan ihan mahtavan bändin: Orma, Affe [Forsman], Rauli Rantanen flamencokitaraan, Kaari tanssiin… Kerralla nollasin koko tilanteen, ja tavallaan olen sillä tiellä edelleen, Martin muistelee.

 

Taiteellisia linjanvetoja ja keikkaelämää

Compañía Kaari & Roni Martinin produktiot edellyttävät huolellista pohjustusta, joka alkaa jo paljon ennen kuin teosten musiikin säveltäminen on ajankohtaista. Compañíassa Martin kertoo olevansa ensisijaisesti ryhmän toinen taiteellinen johtaja muiden tehtäviensä ollessa tarkentavia rooleja.

– Kun uutta teosta suunnitellaan, on mukana ”kolmen kopla”, johon kuuluvat lisäkseni Kaari sekä dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Atro Kahiluoto. Käsikirjoitamme ja suunnittelemme teoksen yhdessä, ja siinä vaiheessa se ei varsinaisesti liity vielä musiikintekoon. Viimeiset päätökset siitä, mihin suuntaan mennään, tehdään yhdessä. Monesti mukana on myös muita ryhmämme jäseniä. Prosessi saattaa kestää parisen vuotta, kuten Anna Karenina -teoksemme kohdalla, Martin kertoo.

 

Anna Karenina sai ensi-iltansa syksyllä 2018.

– Lopulta tein Anna Kareninan käytännön sävellystyön ja sovitukset viiden viikon aikana. Se oli mielettömän intuitiivinen ja luova prosessi. Aiemmin saatoin käyttää sävellystyöhön vuosikausia, nykyään teen pohjatyön huolella ja itse sävellyksen hyvin nopeasti.

Compañían toiminta on keikkapainotteista. Martin kertoo ryhmän tehneen vuoden sisällä jopa yli 130 keikkaa. Martin pitää keikkailua edellytyksenä myös sävellystyölleen.

– Jos menetän tuntuman muiden taiteilijoiden kanssa esiintymiseen, en pysty säveltämään yhtä vapautuneesti. Muutenkin keikkaelämä on oma lajinsa, esiintyjän ja muusikon elämää, sekin on nautinnollista. On tosi kiitollista, että meillä on ollut mahdollista tehdä paljon keikkaa, hän sanoo.

– Koronaviruspandemian vuoksi meiltä peruuntui nyt keväältä ainakin 20 keikkaa, mutta lähes kaikki saatiin siirrettyä syksyyn. Tämä on ollut urallani ensimmäinen kerta, kun olen joutunut perumaan keikkoja.

Muista viimeaikaisista töistään Martin nostaa esille laulaja-lauluntekijä Iris Kukan vuonna 2019 julkaistun ensilevyn, jonka hän tuotti ja sovitti. Hän päätyi myös soittamaan levylle suurimman osan instrumenteista.

– Oli luontevaa soittaa lähes kaikki itse, koska olen aina tehnyt omien biisieni demoversiot samalla tavalla. 

 

Perusasioiden äärellä

– Uusien projektien roolit määräytyvät sen mukaan, mitä kukin teos minulta musiikintekijänä vaatii. Kuuntelen ja tutkin erityyppisiä musajuttuja koko ajan ja tongin vanhoja äänitteitä. Lapsena keräilin levysoittimia, jotka purin nähdäkseni, miten ne on rakennettu. Samalla tavalla minua ovat aina kiinnostaneet eri musiikillisten elementtien juuret.  Viimeisten 10 vuoden aikana olen opiskellut erityisesti puhaltimien ja jousien sovittamista. Opettelin myös juuri virittämään pianon, kun en saanut tänne maalle virittäjää. Lopputulos on ihan siedettävä, ainakin seitsemänvuotias tyttäreni suostuu soittamaan sillä, nauraa Martin.

– Taiteen tekeminen on mielessäni jatkuvasti, mutta nykyään voin siinä samalla myös esimerkiksi kokata lapsille ruokaa tai korjata saunan kattoa.

Martin kertoo viime aikoina voineensa oman ryhmänsä produktioissa keskittyä vihdoinkin ”perusjuttuihin” eli säveltämiseen ja soittamiseen. Esimerkiksi Compañíassa se tarkoittaa vastuun jakamista niille, jotka kunkin asian parhaiten osaavat.

– Ryhmässä on niin hienoja eri alojen ammattilaisia, että on nautinto seurata, miten he ratkaisevat asioita, jotka ennen olivat lähinnä minun ja Kaarin vastuulla. Keikoilla pyrin olemaan laulaja ja kitaristi ja yritän olla häiritsemättä prosessia enää siinä vaiheessa, hän tiivistää.

•••

Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin printtinumerossa 3/2020. Vastaavan tyyppisiä musiikin tekemiseen syvällisesti uppoutuvia juttuja julkaistaan jokaisessa Riffin printtinumerossa.  Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.

Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.  

Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta. 


 

06.06.2021
|
Teksti: Vilma Timonen | Kuvat: Minna Hatinen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy