Yksi vaikeista asioista paljon keikkailevan muusikon elämässä on parisuhde. Onhan niitä muitakin pulmallisia ammatteja, mutta siltikin eläminen muusikon kanssa vaatii erityisen paljon parisuhdekumppanilta.
Harvoin muusikko tai esiintyvä taiteilija pystyy tarjoamaan takaisin riittävästi aikaa ja huomiota kompensoidakseen kumppanin ”menetykset”. Ainakin oman kokemukseni mukaan hyvin monet ystäväpiirini muusikot ovat kokeneet parisuhteen kariutumisen ammatin luonteen takia. Googlettamalla löytyi muutama melko ”luotettavan” näköinen tutkimuskin aiheesta ja niissä todettiin muusikoiden ja esiintyvien taiteilijoiden olevan erotilastojen kärkipäässä.
Hyvin tavallinen ongelma on yhteisen ajan puute. Normiarjesta päästään kriisitunnelmiin nopeasti: kalenteriin ilmestyy yllätäen kolmelle peräkkäiselle viikolle paljon keikkoja, joiden vekslailu aiheuttaa muutoksia opetustunteihin, jotka taas ovat miltei kaikilla muusikoilla tarpeellinen lisätulon lähde. Siinä sitten joudutaan venyttämään työpäiviä 18-tuntisiksi, jotta sekä keikat että opetus saadaan hoidettua. Tuohon perään vielä yritetään sovittaa jokunen sattumalta tarjottu studiosessio ja yhtäkkiä edessä onkin kuukausi ilman vapaapäiviä.
Monet sanoisivat tässä kohtaa, että vähennä, tai kieltäydy jostain työstä! Tosiasia tässä ammatissa on kuitenkin varsinkin täällä ulkomailla, että kaikki työt on otettava vastaan niin kuin monissa muissakin yrittäjäammateissa. Halukkaita soittajia riittää ja vähäisiä töitä on jakamassa niin moni hyvä muusikko, että työtarjouksille on syytä sanoa nopsasti kyllä.
Oma lukunsa on se, että lomien ja monien muiden juhlapäivien aikaan muusikot ovat töissä. Yhteisen kesälomankin viettoa varjostavat usein keskelle suvea tarjottavat jollain tavalla ”tärkeät” keikat. Jollei, niin sitten kesäloman jälkeen voi olla edessä tärkeä levytys tai konsertti, johon on valmistauduttava harjoittelemalla jo loman aikana.
Toinen ongelma on muusikon työrytmi, joka on usein ilta- ja yöpainotteista. Monesti päivätöitä tekevä parisuhdekumppani saa odotella muusikkoa nukkumaan turhaan. Itselläni ja monella muullakin on myös usein tarve käyttää tuota ”rauhallista” yöaikaa esimerkiksi musiikin kuunteluun tai johonkin henkilökohtaiseen työskentelyyn.
Olen myös useasti huomannut, että keikan ja kotiin tulon jälkeen on vaikea mennä heti nukkumaan, koska veressä on keikan jäljiltä vielä ”valveillapitävää adrenaliinia” Tästä seurauksena sitten aamulla nukuttaa ja on vaikeaa herätä ennen keskipäivää.
Yksi ongelma on myös yksinkertaisesti se, että muusikon päässä pyörii suurimman osan aikaa musiikki. Itse huomaan useasti harrastavani säveltapailua hiljaisesti pääni sisällä. Uskon ei-muusikoille olevan vaikea käsittää tätä kiehtovaa sävelten maailmaa, joka koostuu soinnuista, intervalleista, asteikoista ja melodioista ja joka vaatii loppumatonta harjoittelua pään sisällä. Myöskin instrumentin soittoa on päivittäin harjoiteltava tekniikan ylläpitämiseksi. Tämä vie aikaa parisuhteelta ja on kumppanin mielestä usein ihan liikaa.
Monen on vaikea hyväksyä sitäkään, että kumppanille musiikki saattaa olla se ”tärkein” asia elämässä, ja parisuhde lopulta jää kakkoseksi tässä hierarkiassa. Kyllä elämä ainakin itselleni olisi miltei mahdotonta ilman musiikkia. Toisaalta olen useita vuosia kyennyt täysipainoisesti elämään ilman parisuhdetta…
Keikkailevan muusikon elämään kuuluu myös paljon terveysriskejä kuten esimerkiksi Tupakka ja Alkoholi, joista ainakin alkoholin käyttö saattaa tuoda helposti mukanaan ongelmia parisuhteeseen ja jopa lyhentää muusikon elämää. Havaintojeni mukaan moni vanhemmalla iällä vielä keikkaileva jazzmuusikko on ikääntyessään lopettanut kohtuullisenkin alkoholin käytön täysin (mm. Philip Catherine, John Scofield, Mike Stern). Itse olen nyt kahdeksan vuotta ehtinyt olla polttamatta tupakkaa ja alkoholin suhteen olen alkanut miettiä absolutistiksi siirtymistä tulevaisuudessa.
Kaikkien omien parisuhteessa vietettyjen ja yksin elettyjen vuosien jälkeen neuvoisinkin muusikoita miettimään parisuhdekumppanin valintaa huolella. Moni kollega on suositellut muusikkoa valitsemaan puolisokseen toisen muusikon. Tällöin on helpompaa ymmärtää tähän ammattiin liittyvät erikoisuudet ja tässä mielessä siis monet yllämainitut ongelmat saattavat olla helpompia ratkaista.
Toinen asia on puolison itsenäisyys. Muusikon on helpompi elää itsenäisen ja hyvin yksinkin viihtyvän kumppanin kanssa. Parisuhde, jossa puoliso elää kumppaninsa uran ”kautta”, tai elää vain parisuhteelle, on edellä luetelluista syistä johtuen äärimmäisen vaikea muusikolle ja hänen kumppanilleen.
Uskon, että parhaimmillaan elämä muusikon rinnalla voi silti olla hauskaa, luovaa, ja tapahtumia täynnä. Ennen suhteeseen hankkiutumista lienee syytä kumminkin puntaroida mainittuja aspekteja, mikäli odotukset ovat pitempiaikaisen onnellisen parisuhteen suuntaan.
Terveisin,
Kari Antila
•••
Muusikkona maailmalla on Riffissä julkaistava kolumnisarja, jonka tuoreimman jakson löydät aina uusimmaasta painetusta lehdestä… Tämä artikkeli on julkaistu alunperin Riffin numerossa 7/2013.
Jos pidit juttua hyödyllisenä tai viihdyttävänä, voit tukea Riffin tulevaa julkaisutoimintaa kätevästi ostamalla itsellesi vaikka tuoreen printtinumeron tai tilaamalla lehden esimerkiksi kahden numeron tutustumistarjouksena.
Riffin voi ostaa digitaalisena näköispainoksena Lehtiluukkupalvelusta.
Printti-Riffiä myyvät hyvin varustetut soitinliikkeet sekä Lehtipisteen myymälät kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Ennen vuotta 2010 julkaistuja numeroita voi tiedustella suoraan asiakaspalvelusta s-postilla, taannehtivia lehtiä myydään niin kauan kuin ko. numeroa on varastossa.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta.
