Nayteikkuna

Erikoisia kiemuroita – melu ja sen mittaaminen

Helsingin kaupungin Ympäristökeskus päätti vuodelle 2013, että kello 22.00 jälkeen ympäristömelumittauksien suorittajan tulee olla akkreditoitu. Käytännössä tämä tarkoittaisi minun yhden miehen yritykselle 6 500 euron laskua.

Todettaisiinko minut sitten tämän prosessin jälkeen päteväksi, en tiedä. Aika monta mittausta saisi suorittaa, jotta moinen investointi tulisi kuoletettua. Käytännössä tällä päätöksellä saavutetaan hyvä laatutaso, mutta samalla pätevätkin pienet yrittäjät suljetaan pois markkinoilta.

Kevättalvella 2013 Suomessa oli kaksi Mittatekniikan keskuksen akkreditoimaa mittaustoimistoa. Nykyistä tilannetta en tiedä, mutta ainakin samantyylinen se on. Käytännössä kaksi suurinta toimistoa ovat hoitaneet itselleen monopolia muistuttavan tilanteen. Koko prosessi sai ilmeisesti alkunsa toisen suuren aloitteesta.
Toistaiseksi olen siis pätevä mittaamaan ympäristömelua Suomessa kaikkialla muualla paitsi Helsingissä kello 22.00 – 07.00 välillä. Tuskaa olen pätevä mittamaan. Flowta en. Sama paikka, mutta eri päättymisajat.
Mittasin Flow-festivaalien melua 2011 ja 2012. Vuonna 2013 en voinut mitata edellä kerrotun vuoksi. Kuitenkin Flow halusi jostain kumman syystä minut mukaan mittauksiin nyt vuonna 2014. Mittasin meluja festivaalialueella ja välitin tietoja ympäristön mittauspisteistä.
Festivaalijärjestäjä siis maksoi käytännössä melumittauksista tuplahinnan, koska samoja etäluettavia mittareita luki myös akkreditoitu firma ja he raportoivat ne Ympäristökeskukselle. Tuleepahan ainakin kaksinverroin pöytäkirjoja.

Tämä teksti on julkaistu alunperin Riffin numerossa 4/2014, Reima Saarisen vakiopalstan "kainalossa". Henrik Möller Akukon oy:stä jatkaa keskustelua aiheesta omalla puheenvuorollaan Riffin numerossa 5/2014.

Reiman varsinaisen kolumnin "Hienoja ihmisiä" 4/2014 voit lukea tästä.

19.10.2014
|
Reima Saarinen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy