Nayteikkuna

Kaiutinjärjestelmän valmistelua keikkaa varten – mittaukset on tehtävä oikeassa järjestyksessä

Aamulla sisään ja illalla ulos. Työpäivälle tuli mittaa rekan ovien avaamisesta niiden sulkemiseen 16 tuntia. Siihen vielä matka Kouvolaan ja takaisin, niin kokonaisuudessaan työpäivään kertyi 20 tuntia. Onneksi joku oli pakannut tavarat varastolla ja kuljettanut ne paikalle, se korsi olisi saattanut murtaa jo kamelinkin selän.

Kyseinen keikka oli lokakuussa 2009 pidetty Vesa-Matti Loirin konsertti Helsingin jäähallissa. Olin viemässä kolmen kollegan kanssa kyseiseen konserttiin Akun Tehtaan d&b-settiä. Lisäksi valot tulivat Tehtaalta ja niiden matkassa eri miehet.
Pää- ja sub-kaiuttimina J-series. Sivuille ja front filleinä Q-series Q1 sekä Q7-kaiuttimia. Eri kaiutinryhmiä oli pääjärjestelmässä vasen ja oikea, sivuilla samoin vasen ja oikea, front fillit myös vasemmalle ja oikealle sekä sub-kaiuttimet. Erillisiä mitattavia kohteita siis riittämiin.
Valmistautuminen ratkaisee pitkälti keikan onnistumisen. Se lyhentää rakennusaikaa ja on edellytys sille, että homma saadaan toimimaan aikataulussa ja budjetissa. Niinpä olin etukäteen tähystänyt d&b:n Array Calc -ohjelmalla pää- ja sivukaiuttimien tulevat paikat ja kaiuttimien keskinäiset kulmat. Näin tulee menetellä kaikkien linjasäteilijöiden (line array) kanssa.
Yleensä ohjelmat ovat valmistajakohtaisia, kuten tässäkin tapauksessa. Pelin henki on, että ohjelma ei pysty juurikaan ehdottamaan minulle mitään ratkaisuja. Homma menee niin päin, että minä laadin kaiutinasetelman ja ohjelma kertoo, kuinka käy äänenpaineelle taajuuksittain kaiuttimen keskiakselilla. Esimerkiksi kaiuttimien ripustuskorkeus on minun päätökseni, mutta vastalahjaksi saan korkeuden koko pinon alimpaan kaiuttimeen. Tämän tiedon tarvitsen, jotta pystyn toteuttamaan kaiutinripustuksen ennustuksen mukaisesti. Lisäksi ohjelma vastaa esimerkiksi ripustuspisteiden keskinäisestä etäisyydestä, tarvittavien korkeiden äänien korostuksesta etäisyyden mukaan ja vaikkapa alakeskialueen summautumisen määrästä suhteessa korkeisiin taajuuksiin. Näihin kysymyksiin oli siis jo vastaus, ennen kuin olin edes kotiovella lähdössä.

Akun Tehtaalta meitä oli neljä äänimiestä ja aikanaan paikalle saapuivat Loirin omat kaksi äänimiestä. Lisäksi paikalla oli Worklinkiltä runsaasti jengiä auttamassa kamojen roudauksessa.
Moottorien ripustamisesta kattoon vastasivat Worklinkin ripustajat. Minun tehtäväkseni jäi kertoa Jaskalle, mihin haluan PA:n tulevan ja mitkä ovat moottorien pisteet. Jaskan kanssa yhteistuumin pähkäilimme sopivat pisteet katosta, ja moottorit olivat valmiina kaiuttimia varten. Osa meistä ryhtyi ripustamaan pääkaiuttimia, ja osa oli jo paininut sub-kaiuttimet paikalleen. Sivukaiuttimet ripustettiin myös, ja lavan reunalle asetettiin aivan lavan lähikenttää hoitavat front fill -kaiuttimet. Tässä vaiheessa oli lava valoripustuksien jäljiltä vapaa, ja pari meistä ryhtyi rakentamaan lavakaapelointia ja monitorikaiutinjärjestelmää.
Itse pysyin salin puolella ja rakensin tulevan salimikserin paikalle oman mittajärjestelmän. Kävimme kohinalla läpi yksittäiset kaiutinryhmät ja tarkistimme, että kaikki kaiuttimet olivat kunnossa. Tämän teimme jo ennen kaiuttimien nostamista varsinaiselle korkeudelleen. Kaikki oli kunnossa joten PA:t ylös ja mittaamaan. Aikaa asiakkaiden saapumiseen oli tässä vaiheessa vielä reilut kolme tuntia eli lounaan kautta virittämään.

Pääkaiuttimet tarvitsivat yhden filtterin. Sininen on seitsemän mittauksen keskiarvo ennen ekvalisointia ja oranssi sen jälkeen.

Ensimmäisenä mittauskohteena olivat J-pääkaiuttimet. Aina pelkästään toinen puoli auki kerrallaan, kun suoritetaan taajuusvastemittauksia. Minua kiinnostaa kaiuttimien tuottama taajuusvaste, eikä kahden erillisen pinon tuottama aikaero kampasuotimineen. Varsinkin jos kaiutinjärjestelmä tulee vastaan ensimmäistä kertaa, suoritan tasan keskeltä salia useasta pisteestä vertailun vasemman ja oikean puolen kesken ja varmistan, että ne ovat mahdollisimman identtiset taajuus-, impulssi- ja vaihevasteeltaan. Tämän jälkeenkin jää virhemahdollisuus, jossa molemmilla puolilla toistuu sama virhe. Tarkkana pitää olla.

Tämän jälkeen vasta ekvalisoinnin kimppuun. Tätä varten suoritan mittaukset kaiuttimen (tai kaiutinkokonaisuuden) akselilta. Yksittäiselle kaiuttimelle riittää usein yksi laadukas mittaus heijastuksia vältellen tai heijastukset tunnistaen. Line arraylle suoritan useita mittauksia, joiden keskiarvon mukaan alan päätellä ekvalisoinnin tarvetta ja mahdollisia kohteita. Tarkistan aina tämän keskiarvon yksittäisiä mittauksia vasten. Vältän esimerkiksi tilannetta, jossa korkeita keskialueita olisi jollakin katsomon alalla matalia keskialueita enemmän. Näin ei saa päästä käymään.
Tällä tavalla käydään läpi koko järjestelmä kaiutin tai kaiutinryhmä kerrallaan. Sen jälkeen säädetään tasot kaiutinryhmien kesken. Ja vasta sitten ruvetaan säätämään aikoja.

Syy on yksinkertainen: ekvalisointi vaikuttaa tasoon. Taso pitää tietää ja säätää ennen viivettä, koska paikka, jossa kulkuajan tulee olla sama kahdesta eri kaiutinryhmästä on se, missä nämä kaiutinryhmät soivat tasan yhtä lujaa. Juuri siinä kohdassa samanaikaisuudella on suurin merkitys. Eriaikaisuus aiheuttaa aina vaihevasteen poikkeavuuden vuoksi summautumista ja ei-summautumista. Ja ilmiö on voimakkaimmillaan siellä, missä tasot ovat samat. Siirryttäessä pois tästä pisteestä kohti toista kaiutinryhmää, sen taso nousee suhteessa toiseen ja eriaikaisuuden merkitys pienenee.

Ekvalisointi, taso ja viive. Aina tässä järjestyksessä. Tulikohan tämä nyt sanottua riittävän monta kertaa? Luultavasti ei.

Taajuus-, impulssi- ja vaihevasteiden merkitykseen ja niiden mittaamiseen palataan tulevissa Saarinen selvittää -artikkeleissa tarkemmin.

Oheinen teksti on julkaistu alunperin Reima Saarisen vakiopalstalla Riffi-lehden painetussa numerossa 4/2010.

Vaikuttiko juttu kiinnostavalta? Samaa aihepiiriä käsitteleviä artikkeleita sekä Reiman tuoreet evästykset löydät painetusta Riffi-lehdestä.
Riffiä myyvät Lehtipisteet, kirjakaupat ja hyvin varustetut soitinliikkeet kautta maan. Lehteä sekä irtonumeroita voi tilata myös suoraan kustantajalta näillä sivuilla olevan Riffi-kaupan kautta.
Lehden digitaalinen versio vuosikerrasta 2011 alkaen on ostettavissa myös Lehtiluukkupalvelusta
 

17.12.2013
|
Reima Saarinen
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy