Helsingin Kaupunginteatterin kevätkauden suursatsaus todistaa, että musikaali on joukkuelaji.
Kaupunginteatteri räväyttää kevätkaudella Linnanmäen väistötiloissaan kulttimusikaalilla ”Vampyyrien tanssi”. Roman Polanskin parodiseen ”Vampyyrintappajat”-elokuvaan perustuvassa musikaalissa Transilvaniaan saapuva höpsö professori apureineen yrittää pelastaa viehkeän Sarah’n kauhistuttavan von Krolockin näpeistä – vampyyriksi paljastuva kreivi kun on aikeissa iskeä tyttöön muutakin kuin kyntensä.
Kevään esitysperiodi Peacock-näyttämöllä on lyhyt mutta sitäkin tiiviimpi, joten avainroolit on tuplamiehitetty. Ensi-illan pääparina nähtiin luottopelaajia Kaupunginteatterin omasta reservistä: niin Raili Raitalan (Sarah) kuin Mikko Vihman (von Krolock) vahvuuksiin kuuluu eturivin musikaali-ilmaisun mitat täyttävä vahva, soinnikas ja hallittu lauluääni.
Niin komeita kuin musikaalin lukuisat yksilösuoritukset ovatkin, peli hoidetaan lopulta kotiin nimenomaan yhteisvoimin. Karnevalistisiin ulottuvuuksiin kurkottelevaa vampyyriensembleään luotsaava Markku Nenonen osaa käyttää monitaitoista joukkoaan ja täyttää tilaa uhkeilla tanssikohtauksilla niin piripintaan, että kauhistuttava katras valuu jo äyräiden yli katsomon puolelle.
Pukusuunnittelija Elina Kolehmainen on päässyt revittelemään satojen pukujen leveydeltä, ja teatterin naamiointivelhoillakin on riittänyt työn iloa toinen toistaan hurjempia maskeja ja kampauksia loihtiessaan.
1990-luvun lopulla Wienissä kantaesitetyn ”Tanz der Vampiren” on kirjoittanut Rebecca-kauhumusikaalistakin tuttu tsekkiläissyntyinen Michael Kunze, ja säveltänyt amerikkalainen biisinikkari Jim Steinman. Vähintään viitteinä kuullaankin lukuisia Steinmanin takavuosien hittejä, joita ovat levyttäneet Meat Loafin ja Bonnie Tylerin tapaiset tähdet. Vampyyrien tanssin unohtumattomana pääteemana soi Tylerin raspiäänen aikoinaan tunnetuksi tekemä ”Total Eclipse of the Heart” (”Kun kaikki pimenee”).
Vaikka komediallinen Vampyyrien tanssi ei olekaan lajiltaan kapeasti rockmusikaali, katsomoon tuutataan melkoinen lasti kasarihenkistä voimaballadia, takatukkapoppia ja olkatoppausrokkia maustettuna tyylinmukaisella särötilutuksella ja varhaisilla digisyntikkasoundeilla. Kyvykäs kapellimestari Eeva Kontu johtaa kymmenpäistä orkesteria ja 30-henkistä laulajakaartia huomattavan ilmeikkäästi mutta samalla timmisti klikkiin ja taustaraitoihin tahdistettuna.
Kirsi Peterin ja Jori Tossavaisen luomassa äänimaailmassa ja live-miksauksessa goottirock jytisee samoilla alamiddle- ja bassokaistoilla tehosteiden kanssa, mutta kuulokuva pysyy erottelevana ja volyymi hanskassa.
Marika Hakolan suomenkielinen käännösteksti rimmaa ja rullaa, ja hyvä niin – vampyyrinhampaat ja veren maku suussa laulajilla riittää varmasti muutenkin urakkaa etsiä konsonanteilleen sointuvaa sijoituspaikkaa.
Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterin Peacock-näyttämöllä 3.2.2016.
Kuvat: Mirka Kleemola
