Laitetestit

Pikkupojuna pimputtelin musiikkiliikkeessä silloista uuden uutukaista Yamahan sähkö-pianoa ja muistelen sen tuntuneen tukevalta kuin tankki. No, yhtä vankalta vaikuttaa valmistajan nykyinen huippupiano.

Niin se vain on, että digitaalinen langaton pyyhkii pöytää analogisysteemeillä: audiolaatu on parempi ja toiminta häiriöttömämpää. Kanaviakin saa samanaikaisesti käyttöön enemmän.

Fender Acoustasonic Stratocasterin resepti on sama kuin sarjan aloittaneessa, sointimallinnuksia hyödyntävässä Acoustasonic Telecaster -kitarassa (Riffi 5/2019). Soittimesta pitäisi siis löytyä sekä akustinen että sähkökitara ja lisäksi niiden yhdistelmä.

Luna on Mac-tietokoneille ja Apollo-sarjan äänikorteille varta vasten koodattu ohjelma, jossa perinteisen studion moniraituri ja sen rinnalla rullaava midisekvensseri sekä mikseri ulkolaitakalustoineen on niputettu yhdeksi ja käytännöllisesti hallittavaksi kokonaisuudeksi. Samalla ohjelmiston ja raudan raja häivytetään hämmästyttävän tehokkaasti.

Marshall 1974X, lempinimeltään pikkuinen Bluesbraker, oli alunperin tuotannossa vain kaksi vuotta, 1966-68. Sittemmin tämä 18-wattinen täysputkikombo on monen muun pätevän aikalaisensa tavoin noussut maailmalla halutuksi keräilykohteeksi ja omatoimirakentelijoiden suosimaksi malliksi. Ei siis ihme, että retro-aallon yhä kuohuessa myös Marshallilla päätettiin ottaa vahvistin uudelleen ohjelmistoon.

Aktiivikaiutin taustamusiikkisoittimella ja kahdella langattomalla sopii messuosaston tai toritapahtuman PA:ksi.

Mallisarjansa toistaiseksi kookkain kaiutin vaatii ympärilleen jo reilusti tilaa ja allensa tukevat telineet.
Nyt puhutaan studio-monitoreista, ei läppärin viereen pöydälle parkkeerattavista pikkupöniköistä.

Kitaran tai basson kytkeminen suoraan äänityslaitteistoon on tuiki tavallista, mutta usein tämän itsessään kätevän metodin varjopuolena soittotuntuma meltoontuu ja soundikin nahistuu. Ratkaiseeko IK Multimedian impedanssisäätö pulmat?

Marshallin varhaiset vahvistimet ovat luultavasti yhä edelleen rockhistorian jäljitellyimpiä mökämasiinoita. Kuinka luonistuu kotimaiselta valmistajalta peribrittiläisen soundimaailman vangitseminen?

Lähikuunteluun tarkoitetut tarkkailu-kaiuttimet ovat valtaosin kaksitieratkaisuita, mutta joukkoon mahtuu poikkeuksiakin. Kuten tämä Eve Audion tuore malli.

Allen & Heath Prime on astetta vaativammille käyttäjille suunnattu kahdeksan-kanavaisten tulo- ja lähtökorttien sarja, jolla moduuli-rakenteisen DX32-lavarasian saa viritettyä huippuunsa.

Saksalaisvalmistaja on löytänyt juttunsa, Mini Vent II:n rinnalla mallistoon kuuluvat kookas Ventilator II sekä kooltaan testilaitetta pienempi Micro Vent 122.

Yhä useampi pikkuinen analogimikseri palvelee päätehtävänsä ohessa myös tietokoneen äänikorttina. AR12c pistää vielä paremmaksi: sillä voi tietsikan lisäksi tallentaa myös suoraan SD-kortille.

Rungon thinline-rakenne mahdollistaa akustisen basson käytön myös kovaäänisissä bändeissä.

Jokin kertoo jo ensituntumalla, että nyt ollaan tekemisissä hienostuneen, mutta arkea pelkäämättömän kapineen kanssa. Työkalussakin voi olla ripaus luksusta.

Älypuhelimella tai tabletilla saa kuvattua moneen käyttöön aivan riittävää videota, mutta äänen tallennus laitteen omalla mikrofonilla tuottaa pääasiassa luokattoman kehnoa jälkeä jo muutaman metrin etäisyydeltä. Sennheiser avittaa uudella mikrofonillaan, jossa on monta kekseliästä piirrettä kuvaajan arjen helpotukseksi.

Lähestymistapa on omintakeinen: kolmitiekaiutin onkin ytimeltään lähikuunteluun tarkoitettu 2-tieratkaisu, jonka bassotoistoa samaan koteloon istutettu subwoofer tarvittaessa tukee.

Viking on Super Sweden ohella Hagströmin tunnetuimpia kitaroita. Vaikka siitä on olemassa erilaisia malleja pienine variaatioineen, peruskonsepti on kuitenkin pysynyt aika tiukasti samana. Viime vuonna esitelty Hagström Alvar on jo sen verta erilainen Viking-tulkinta, että sille piti antaa ihan oma nimi.

Nyt on kietaistu kaksi herkkua samoihin kääreisiin, kun nykyaikaisten etuvahvistinten soundin pitäisi napin painalluksella vastata 80-luvun maineikasta SSL 4000 -sarjan mikseriä.
Ja kaupanpäällisiksi saa vielä ladata pinkan Oxford-sarjan plug-in-efektejäkin mukaan.

Vain 13,5 senttimetrin korkuinen lavamonitori ei tunge kuvaan TV:ssä, eikä varjosta eturivin näköalaa teatterinkaan estradilla.