Nayteikkuna

Tohtori Zivago – Rakkautta kaaoksen keskellä

Australialainen uutuusmusikaali Tohtori Zivago esittelee Helsingin Kaupunginteatterin suuren näyttämön upouuden esityskoneiston ensi kertaa koko komeudessaan.

Tohtori Zivago on pyörinyt Kaupunginteatterissa täysille saleille tätä kirjoitettaessa kuukauden päivät, ja esitys on ensi-illastaan aina vain kypsynyt ja tiukentunut.

Lavalla kuullaan toinen toistaan vahvempia solisteja, ja kuoro vakuuttaa voimallaan sekä tarkkuudellaan silloinkin, kun vauhti on tapissa. Tuttujen taitureiden Tuukka Leppäsen (Zivago), Anna-Maija Tuokon (Lara) ja Antti Timosen (Antipov) tasolle tohtorin Tonja-vaimona nousee tuoreempana tuttavuutena Anna-Maija Jalkanen, jota on siunattu kuulaan kauniilla ja taipuisalla lauluäänellä.

Lavastajakonkari Ralf Forsströmin komea lavastus ja puvustus taipuu William Ilesin ja Kari Leppälän valoissa äärikylmästä hohtavan lämpimäksi, joskus molemmiksikin yhtä aikaa.
Kauttaaltaan valoa heijastava teräksenhohtoinen näyttämökuva on ollut valosuunnittelijoille mittava haaste mutta myös verraton työkalu, jossa valo kertautuu ja muuntuu.
Olennaisena visuaalisena elementtinä ohjaaja Hans Berndtsson hyödyntää taidokasta ensemblea, joka täyttää suurta tilaa puvuillaan, hidastetulla liikkeellään – ja silkalla massallaan.

Taiten massoiteltua on Kirsi Peterin ja Jori Tossavaisen äänisuunnittelukin, jossa riittää taatusti hommaa jarrutella äänenpaineita etenkin silloin, kun vaikutuksen katsomoon olisi oltava väkevintä lajia. Yli 30-henkisen laulajakaartin käyttämä uudenkarhea digitaalinen langaton järjestelmä on varmasti osaltaan auttanut miksaajia lisäämään lauluun selkeyttä ja läsnäoloa.

Carly Simonin vähemmän tunnetun sisaren Lucy Simonin säveltämä musiikki väistelee alleviivaavia popmelodioita ja hiipii korvien väliin varkain. Vaikutteita on haettu klassisen, viihdemusiikin ja slaavimelankolian ohessa taiteellisemman rockin suunnalta.
Toisella kuulemalla päähän alkavatkin tarttua vähän koukeroisemmat biisit, joiden kuoro- ja orkesterisatsin alta erottaa orkesterimontun sähköbändin paiskomassa jykevää progehymniä 1970-luvun alun Yesin ja Genesiksen henkeen. Siispä vinkki Zivagon katsojalle: jos esityksen päätyttyä tuntuu, että olipa komeaa ja koskettavaa, mutta musiikki ei kolahtanut täysillä, niin kannattaa suoda itselleen uusinta. Tulos saattaa yllättää.

 
Tohtori Zivago

Ensi-ilta Helsingin Kaupunginteatterissa 3.10.2013
(arvio perustuu 1.11. esitykseen)

 

Kuvat:

HKT:n uusien led-heittimien jäätävä valo hohkaa pohjoisten taistelutantereiden vilunväreitä katsomoon saakka.

Tohtori Zivago -musikaali näyttää, kuinka nälkä, kylmä ja pelko tekee meistä petoja. Antti Timosen roolihahmon muodonmuutos intomielisestä nuorukaisesta tunnottomaksi murhaajaksi on jyrkkä, mutta uskottava.

 

06.11.2013
|
Tommi Saarela
Tekninen toteutus: Sitebuilders Finland Oy