Teatteriarviot

Helsingin Kaupunginteatterin syksyn suurproduktio, absurdi musikaalikomedia ”Päiväni murmelina” on kertomus itsekeskeisestä säämiehestä, joka lähtee tekemään raporttia perinnetapahtumasta, jota ei voi pitää kerta kaikkiaan muuna kuin kornina.

Tampereen Teatteri on tarttunut kunnianhimoisiin musikaaliteoksiin aiemminkin. Varsinkin ”Les Misérables” kuuden vuoden takaa muistetaan edelleen tapauksena, ja sillä onkin monia yhtymäkohtia tämän syksyn ”Notre Damen kellonsoittajaan”, joka on TT:n suurin musikaalisatsaus kautta aikojen.

Teatteri on lajina tiukan paikan edessä. Ajassa, jossa kotivastaanottimet peittävät olohuoneen päätyseinän, ja ympäröivät valkokankaat kaappaavat elokuvakatsojan otteeseensa täytyy teatterienkin yrittää vastata haasteeseen, jotta yhä elämyshakuisemmaksi käyvän yleisön tarpeet tulevat täytetyiksi. Ja sen myötä suurien näyttämöiden katsomot.

Itsenäistyvään Suomeen reilut sata vuotta sitten syntynyt Oskari Ilmén – myöhemmin Olavi Virta – on sotien jälkeisen ajan suurimpana supertähtenä toki ansainnut nimeään kantavan teatterimusikaalin, jos kukaan. Legendaarisen Virran esiintymisiä niin levyillä, lavoilla kuin valkokankaallakin seurasi aikoinaan koko kansa.

Apianniemen kesäteatterin musiikkinäytelmät ovat nostaneet Valkeakosken kesäisten teatterimatkojen kestosuosikiksi. Tänä kesänä kauniissa järvimaisemassa nähdään uudistettu versio viime vuosikymmenellä kantaesitetystä Danny-musikaalista.

Kyllä kesälläkin sopii teatterissa pistäytyä. Ainakin, jos luvassa on musiikkia – ja bonuksena vielä jotain normisapluunasta poikkeavaa. Naisvuoren kesäteatterin ”Elämä janottaa” täytti mainitut ennakkovaatimukset ihan heittämällä ja sai kääntämään nokan päättäväisesti kohti Mikkeliä.

Uusi Iloinen Teatteri revyili Linnanmäen Peacockissa ensi kertaa keväällä 1979, eli nelikymppisiähän tässä nyt jo juhlitaan. ”Herkkua kuin heinänteko” on ilonkorjuujuhla, joka tarjoilee virkistäviä luomusketsejä, lähilaulua ja Jean S.:n (bio)dynaamista musiikkia 2000-luvun toisen vuosikymmenen loppuunpalaneille katsojille.

Näyttävään jäähyväiskeikkaan uransa jo kertaalleen lopettanut räp-stara Biiffi on ilmoittanut suureksi yllätykseksi palaavansa esiintymislavoille ja valmistautuu Olympiastadionilla järjestettävään loppuunmyytyyn paluukonserttiinsa.

Helsingin Kaapelitehtaalla toimivan Tanssiteatteri Hurjaruuthin Talvisirkus on jokavuotinen spektaakkeli ja tapaus isolla T:llä. Tällä kertaa esityksen otsikoksi on pantu ”Rakkaus”. Ei ihan pieni aihe.

Mika Waltarin 1930-luvun lopussa luoma romaanihahmo komisario Palmu nousee maan suurimmalle teatterinäyttämölle nyt toista kertaa, kun Helsingin Kaupunginteatterissa pari vuotta sitten nähty ”Komisario Palmun erehdys” saa jatkoa Joel Elstelän dramatisoimassa rikoskomediassa ”Kaasua, komisario Palmu!”.

Taloyhtiön asukas Pekkarinen vaikuttaa onnelliselta mieheltä: häät tulossa ja muutenkin maailma hymyilee. Sitten koittaa putkiremontti, joka repii elämän nousuputket riekaleiksi. ”Putkiremontti” on musiikkikomedia linjasaneerauksesta, jonka jälkeen mikään ei ole entisellään.

Ere Kokkosen 1990-luvun puolivälissä perustama Suomen Komediateatteri on helsinkiläinen teatterialan perheyritys toisessa polvessa. Sitä on luotsannut jo kymmenen vuotta tytär Kiti Kokkonen, joka tanssahteli kansan syvimpienkin rivien tietoisuuteen viimeistään keväällä Putous-sarjan Tanhupallona.

Pitkän peruskorjauksen piinasta viime syksynä vapautuneen Helsingin Kaupunginteatterin tuoreen koneiston sisäänajovuosi on lusittu, ja nyt päästellään höyryjä oikein kunnolla, kun suurelle näyttämölle nousee uusi kohumusikaali Kinky Boots.

Otto Kanervan ja Mikko Kivisen yhdessä käsikirjoittama, ja Kivisen ohjaama musiikkinäytelmä tekee kunniaa maamme merkittävimpiin laulunkirjoittajiin kuuluvalle Junnu Vainiolle.

Pälkäneellä Sappeen hiihtokeskuksen jylhillä rinteillä ei kesäisin lasketella, vaan tehdään ja katsotaan kesäteatteria. Sappeenvuoren laelta silminkantamattomiin avautuva koskematon metsämaisema tarjoaa upean taustakankaan supisuomalaiselle tarinalle.

Heinolan kesäteatteria voi pitää jo instituutiona. Viime kesän kotimaisen, tummanpuhuvan Vadelmavenepakolainen -komedian jälkeen tänä suvena satsataan vauhdikkaaseen ja tyylipuhtaaseen brittifarssiin.

UIT:n neljättäkymmenettä revyykesää juhlistava Tuhansien ämpärien maa tarkastelee ajan ilmiöitä, politiikkaa ja puheenaiheita omasta, hyvällä tavalla hömpähtävästä näkökulmastaan.

Helsingin Kaupunginteatterin Mörköooppera tarjoilee koko perheen musiikkiteatteria kaikille aisteille. Tinkimättömän hienosti toteutettua lastenmusikaalia aikuinenkin katsoo ihmetellen ja ihaillen, nauraen ja liikuttuen.

Red Nose Companyn hulvaton kahden miehen soitannollinen komedia ”Juoksuhaudantie” saa uuden tulemisensa Hakaniemen Arena-näyttämöllä.

Peruskorjattu Turun Kaupunginteatteri avattiin Stingin säveltämän ”Viimeinen laiva” -musikaalin Euroopan kantaesityksellä.