Phil Collins "Omaelämäkerta"

Image

Liki neljäsataa sivua kuivaa englantilaista itseironaa, teräviä havaintoja kollegoista ja avointa tilitystä itseä ja lähimmäisiä turhemmin silittelemättä, siinä Collinsin elämäkerta tiivistettynä.

Phil Collins on huiman ja todella pitkän uran luonut, suuren yleisön solistina hyvin tuntema, mutta käsittääkseni muusikkona ja säveltäjänä yhtä yleisesti aliarvostettu persoona, jolla on sana hallussaan laululyriikan ohessa myös tarinoiden kertojana.
Siksi onkin ilahduttavaa, että kääntäjä Jere Saarinen on vaalinut huolella alkuperäisteoksen henkeä teosta suomentaessaan.
Tosin englanninkielisen version kaikkein raflaavin heitto, kanteen nostettu "Toistaiseksi elossa", on jostain syystä pudotettu suomennoksesta pois. Se ei kuitenkaan itse lukunautintoa himmennä, kiitos kansien väliin ladotun varsinaisen tarinan.

Collins käy kirjassa läpi elämänsä lapsuuden ajoista alkaen, joskin pääpaino on luonnollisestikin musiikissa ja sen tekemisessä. Ja tähdentää jo alkusanoissa, että kyseessä ovat hänen omat muistonsa, nimenomaan hänen versionsa tapahtumaista, jotka jollekin muulle paikalla olleelle ovat saattaneet näyttäytyä aivan erilaisina. Ja taatusti ovatkin, mutta nyt onkin kiinnostavaa kuulla Collinsin omat näkemykset.

Jos entuudestaan ei ole selvillä, niin kirjaa lukiessaan hämmästelee kyllä sitä, miten moneen Genesiksen rumpalina tunnetuksi noussut ja sittemmin Peter Gabrielilta solistin paikan perinyt Collins on ehtinyt.
Mittavan soolouran oheen mahtuu lyhyempi- ja pidempikestoisia sivukokoonpanoja, ja lukuisia yhteistyöhankkeita muiden maailmanluokan tähtien kanssa. Sekä elokuvarooleja, joihin Collins alkujaan näyttämöilmaisua opiskelleena solahtaa kuin kala veteen. Ja joista mies myös toisinaan solautetaan ulos yhtä sukkelasti – filmin leikkausvaiheessa, hepulta itseltään kysymättä…

Collinsin elämäkerta on sopivan avoin ja paljastaa siviilielämän kompuroinnit siinä missä ammatillisen epäuskonkin alhot ja suoranaiset epäonnistumiset.
Niin, että lukija ymmärtää tilanteiden syyt ja seuraukset kertojan vinkkelistä. Mutta samalla niin, ettei kenenkään toisen yksityiselämää kaivella ilkeilevästi, eikä ketään pyritä mollaamaan.
Se, että elämä on raadollista ammatillisesta menestyksestä huolimatta käy kyllä selväksi näinkin.

Ja kuten alkuperäisteoksen kannessa lukee, elossa ollaan, joten vielä tulee uusia lukuja ja käänteitä tähän tarinaan. Niitä odotellessa kannattaa kopata tiiliskiven kokoinen kirja kouraan ja uppoutua lukemaan. 
Kirjan suomennos on kulttuuriteko, josta kuuluu kiitos Minerva-kustannukselle.

Phil Collins, Omaelämäkerta, (Minerva-kustannus 2018, n. 380 sivua, ISBN: 9789523126589, saatavana myös sähkökirjana).